HISTORIAN HETKET -JOULUKALENTERI
Historia on täynnä uskomattomia tarinoita ja käänteentekeviä hetkiä. Tämän vuoden joulukalenterissa esittelen muutaman niistä. Hetkiä, jotka ovat jääneet elämään kollektiiviseen muistiimme ja puhuttelevat vielä vuosisatojenkin takaa.
Luukku 3
Ateena, Kreikka, 399 eKr.
Mitä tapahtui: Sokrates (n. 470—399 eKr.) yhdessä oppipoikansa Platonin kanssa valoi perustan länsimaiselle filosofialle. Hän siirsi painotuksen luonnonfilosofiasta ihmiseen ja nimensä mukaisesti loi sokraattisen menetelmän — tällä tarkoitetaan dialogia, jossa valmiiden vastausten sijaan oppilaita innostetaan ajattelemaan kysymysten avulla.
Ateenan kaduilla Sokrates oli tunnettu hahmo ja nykytermein häntä voisi kuvata uteliaaksi ja rasittavaksi kylähulluksi. Ateenan valtaapitävät eivät arvostaneet aikansa toisinajattelijaa, ja Sokrates joutui oikeudenkäyntiin. Syytökset olivat epäkunnioitus jumalia kohtaan sekä nuorison turmeleminen. Oikeudenkäynnin päätteeksi Sokrates tuomittiin kuolemaan ja hän joi omatoimisesti henkensä vieneen myrkkymaljan.
Symbolismi: Jotkut poikkeusyksilöt ovat niin radikaalisti omaa aikaansa edellä, että joutuvat elämässään mitätöidyiksi, halveksituiksi ja pahimmissa tapauksissa tapetuiksi. Huomionarvoista on, että aikalaistietojen mukaan oikeudenkäynnin tarkoituksena oli varoittaa Sokratesta, ei sentään surmata.
Puolustuspuheessaan Sokrates kuitenkin puolusti itseään niin uhmakkaasti ja rohkeasti, että se ärsytti oikeuden antamaan kuolemantuomion. Sokrates joi myrkyn tyynesti. Kyseessä onkin klassinen esimerkki siitä, kuinka rehellisyydestä ja todeksi uskomistaan asioista pidetään kiinni — vaikka sitten oman henkensä kustannuksella.
Kuva: Jacques-Philip-Joseph de Saint-Quentinin maalaus ”Sokrateen kuolema” vuodelta 1762.
Kommentit
Lähetä kommentti