Joulukalenteri #14: Äidinmurha Roomassa (59 jKr.)

 

HISTORIAN HETKET -JOULUKALENTERI

Historia on täynnä uskomattomia tarinoita ja käänteentekeviä hetkiä. Tämän vuoden joulukalenterissa esittelen muutaman niistä. Hetkiä, jotka ovat jääneet elämään kollektiiviseen muistiimme ja puhuttelevat vielä vuosisatojenkin takaa.

Luukku 14

Nero määräsi äitinsä kuoleman

Rooma, Italia, 59 jKr.

Mitä tapahtui: Julia Agrippina (15—59 jKr.) oli yksi antiikin historian vaikutusvaltaisimmista naisista. Hän oli kenraali Germanicuksen tytär, keisari Caligulan sisar ja keisari Neron äiti.

Agrippina käytti poliittista valtaa monin tavoin keisarillisen dynastian aikana. Juonitteluilla, avioliitoilla ja liittolaissuhteilla hän varmisti, että hänen ohjailemansa miehet pysyisivät tiiviisti vallankahvassa kiinni. Vuonna 49 Agrippinasta tuli keisarinna, kun hän meni naimisiin tuolloisen keisari Claudiuksen kanssa. Nainen houkutteli Claudiuksen adoptoimaan poikansa Neron hänen tulevan keisariutensa varmistamiseksi. Claudius kuoli vuonna 54, luultavasti Agrippinan myrkyttämänä.

Neron noustessa valtaan hän oli vasta poikanen, ja Agrippina käytännössä hallitsi keisarikuntaa. Vuosien edetessä Nero alkoi kapinoida äitiään vastaan ja lopulta määräsi äitinsä murhattavaksi. Murhaa yritettiin ensiksi lavastaa laivaonnettomuudeksi, mutta suunnitelman mentyä pieleen Nero yksinkertaisesti lähetti sotilaansa surmaamaan äitinsä miekoilla. Legendan mukaan Agrippinan viimeiset sanat kuuluivat: Iske kohtuun, joka antoi elämän Nerolle! 

 

Symbolismi: Keisari Nero on jälkimaineeltaan yksi historian pahimmista tyranneista, joka muistetaan äidinmurhan ohella Rooman palosta ja kristittyjen vainosta. Tutustuminen hänen äitinsä tarinaan avaa uuden näkökulman, joka osaltaan selittää Neron häilähtelevää käytöstä.

Agrippinan ja Neron tarina on opetus vallasta, pohjattomasta kunnianhimosta ja perhesuhteista. Edes omaa äitiä ei säästetty Neron tavoitellessa absoluuttista valtaa. Kääntäen on myös niin, että mikäli poikansa kuolema olisi edistänyt Agrippinan asiaa, niin tuskin hänkään olisi epäröinyt poikansa surmaamista.

Symbolisesti kyse on valinnasta vallan ja sukulaissuhteen välillä; eikä tämän perheen tapauksessa valinta jäänyt epäselväksi.

 

Kuva: Antonio Rizzin maalaus “Nero and the Death of Agrippina the Younger” 1800-luvun lopulta.