Matin Mietteitä & Mutinoita

Tilastokeskuksen tutkimus vuodelta 2012 kertoo, että suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus on yli kaksinkertaistunut viimeisen 20:n vuoden aikana. Samalla kuitenkin mainitaan, että varallisuus jakautuu epätasaisemmin kuin koskaan aiemmin.  Tilasto sotii pahemman kerran ”mutuani” vastaan. Tuntumani kun on ollut se, että varallisuuden hankkiminen asuntojen, autojen ja muun kiinteän omaisuuden kautta on yhä hankalampaa. Pätkä- ja projektityön yhteiskunnassa kun moisia suuria hankintoja ei vaan uskalleta tehdä. Mutta ehkäpä olin väärässä ja meillä meneekin paremmin kuin koskaan.  Toisaalta tilastojen takaa luettavissa on synkempi totuus. Tutkimus toteaa, että nettovarallisuus on suurimmillaan juuri ennen eläkkeelle siirtymistä. Pienimmillään se on alle 25-vuotiailla. Melko itsestään selvä fakta. Tilasto ei kuitenkaan pysty ennustamaan sitä pääsevätkö nykyiset kaksvitoset koskaan sille varallisuuden tasolle, jossa nyt eläkeikää lähestyvät ovat? Savolainen viis...

Tällä hetkellä Helsingin Etelärannassa käydään eläkeneuvotteluja. Osapuolina neuvotteluissa on Elinkeinoelämän Keskusliitto (työnantajapuoli) sekä ammattiliittojen kattojärjestöt SAK, STTK ja Akava. (työntekijät) Eläkejärjestelmään tehtävät uudistukset ovat valtavan isoja asioita. Erityisesti neuvotteluissa tulee ottaa huomioon ylisukupolvisuus ja tasavertaisuus. Suomen väestön vanhetessa huoltosuhde tulee heikkenemään ja sen vuoksi saavutettujen eläke-etuuksien ylläpito vaatii luovia poliittisia päätöksiä. Kuinka nykyisten kaksvitosten, puhumattakaan vastasyntyneiden eläkkeet turvataan? Noiden lisäksi neuvotteluissa on monia muita varsin painavia kysymyksiä.  Kyseessä on siis kokoluokaltaan massiivinen poliittinen päätös. Omasta mielestäni tasavallassa ylintä päätäntävaltaa tässä asiassa tulisi käyttää hallituksen, jonka edustajat kansa on demokraattisesti valinnut. Minulla on hieman vaikeuksia ymmärtää, minkä vuoksi näin valtava päätös on ulkoistettu etujärjestöill...

Harvoin mikään tieteellinen julkaisu herättää yhtä paljon julkista keskustelua kuin Raija Eevan tutkielma yksinasuvista. Lakonisesti voisi todeta, että jo oli aikakin. Joka neljäs suomalainen asuu yksin, suurin osa työssäkäyviä. Helsingin kotitalouksista yli puolet on yksinelävien. Kyseessä on niin suuren mittaluokan ilmiö, että poliittisten puolueidenkin on siihen pikku hiljaa herättävä.  Maalaisjärkeä soveltamalla on helppo todeta, että yksin asuminen on kallista. Pääkaupunkiseudulla jopa niin kallista, että kohtuullisen elintason ylläpitämiseen ei mikään perusduunarin palkka riitä. On suorastaan hämmentävää, että yksinasumisesta on alettu keskustelemaan laajemmalti vasta ihan viime viikkoina. Syynä lienee se, että yksinasuvat eivät pidä kovaa ääntä itsestään. Ehkäpä yksinasuvien joukossa on paljon ”kyllä minä pärjään” mielialaa. Ehkäpä on myös niin, että yhteiskunta on pienestä pitäen opettanut yksinelävän aikuisen olevan hylkiö, ressukka tai muuten vaan outo. Voi oll...