Matin Mietteitä & Mutinoita

Yle näytti eilen (20.3) Silminnäkijä dokumentin, jonka aiheena oli perustulo. Dokumentti oli kuvattu ikuisessa henkisessä kodissani Valtimolla, joten se oli hyvin läheinen. Mutta niin oli dokumentin aihekin, perustulo.  Käsitteellä tarkoitetaan jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta jaettavaa kuukausittaista rahasummaa. Ilmaista rahaa. Äkkiseltään tuo sotii oikeudenmukaisuuden tajua vastaan. Eihän voi olla oikein, että toinen raataa otsa hiessä töitä, ja toinen pelaa Xboxia ja nostaa ilmaiset massit. Tuollainen järjestelmä passivoi ja suorastaan kannustaa laiskuuteen. Näin itsekin ajattelin vielä jokin aikaa sitten, mutta asioissa on yleensä monta eri puolta.  Perustulon suurin etu olisi se, että tukibyrokratia poistuisi. Ensinnäkin yksittäiselle ihmiselle olisi äärimmäisen huojentavaa, että ei tarvitsisi sinne Kelan luukulle toimittaa miljoonaa erilaista liitettä, että saa rahat leipään. Byrokratian väheneminen näkyisi myös siellä luukun toisella puolella. Esime...

Pienen paikkakunnan tiiviissä yhteisössä asumisessa on paljon hyviä puolia. Jos jäät autolla lumihankeen jumiin, niin varmasti saat naapurilta työntöapua. Ihmisillä on tapana tervehtiä toisiaan ja jäädä juttelemaan, mikä saattaa tehdä esimerkiksi kauppareissusta suorastaan ison tapahtuman. Talkoot ovat oikeasti vaihtoehto jonkin homman tekemiselle. Tuo on välittämistä ja sellaista yhteisöllisyyttä, mikä isommista kaupungeista saattaa puuttua.  Tuollaisessa ”kaikki tuntee kaikki” porukassa on kuitenkin kääntöpuolensa. Mille tahansa yhteisölle väistämättä muodostuu ydinporukka, joka määrittää yhteisöä. Ikään kuin toimintaa ohjaava johtokunta, epävirallisessa muodossa tietysti. Ydinporukka määrittää sosiaaliset normit ja kontrolloi niitä. Tuosta sitten muodostuu pikkuhiljaa laajalti hyväksytty käsitys millainen on oikea tapa ™ elää yhteisössä.  Jos satut olemaan tuossa ydinporukassa mukana, niin ongelmaa ei ole. Päinvastoin, olettaisin että tuo on varsin onnellinen t...

Markkinatalouden ja tarkemmin ottaen kapitalismin edut ovat kiistattomia. Kapitalismin alettua leviämään 1820-luvulla on ihmisten elintaso lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun. Kapitalismi oli merkittävin teollistumisen väline. Sodat ovat vähentyneet, mikä on luettavissa markkinatalouden saavutukseksi : mitä enemmän soditaan, sitä enemmän se tulee vaikuttamaan valtiontalouteen. Sotimisen seurauksena voi olla eristäminen vapaan globaalin markkinatalouden ulkopuolelle, mikä on valtava pelote monille nykyvaltiolle.  Pelkkää hyvää siis? Ei aivan. Näiden kuluneen parinsadan vuoden aikana rahan valta on läpitunkenut kaikkialle yhteiskuntien rakenteisiin ja tahti on vaan kiihtymään päin. Minkä tahansa päätöksen, olkoon se sitten korkean tason poliittinen tai yrityselämän päätös, tai kansalaisen arkielämässään tekemä valinta pystyy perustelemaan rahalla. Päätökset tapahtuvat tiedostamatta ja kyseenalaistamatta. Kaikesta toiminnasta pitää saada itselle hyötyä. Miksi ei rakenneta pien...