Matin Mietteitä & Mutinoita

Helsingistä Ouluun on vaatimattomat 612km, mutta sellainen matka oli kuitenkin taitettava. Keskustanuorten vuoden suurin tapahtuma, liittokokous, kun järjestettiin siellä menneenä viikonloppuna. Oli äärimmäisen hienoa, että useamman piirin yhteistyöllä oli saatu järjestetyksi yhteinen bussikyyditys, koska muutenhan matkustaminen Ouluun olisi tullut aivan mielettömän kalliiksi. Siitä haluan kiittää, mutta se ei poista sitä tosi asiaa, että matkaa oli edelleen se 612km suuntaansa. Useiden pysähdysten ja huonon ajokelin kanssa se tarkoitti bussissa istumista kymmenisen tuntia suuntaansa.  Viime syksynä ja keväällä olin erittäin aktiivisesti Joensuusta käsin keskustanuorten toiminnassa mukana. Kesällä tuli sitten muutto Espooseen (ainakin väliaikaisesti) ja samalla aktiivisuus väkisinkin laski. En ollut saanut asioita järjesteltyä siten, että olisin kovinkaan aktiivisesti päässyt täällä päässä toimintaan mukaan. Voi myös sanoa, että aatteen palo ei ihan yhtä kovalla liekillä...

Hädän hetkellä viimeisenä keinona yhteiskunta pitää omistaan huolta. Tuo oli käsitykseni suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä vielä jonkin aikaa sitten. Enää en ole laisinkaan varma. Omakohtaisten kokemusten ja kuulemieni tarinoiden perusteella vaikuttaa siltä, että järjestelmä ei toimi tuollaisena tukiverkkona. Rahaongelmien kanssa kun monikaan ihminen ei ensimmäisenä tukeudu sosiaaliturvaan vaan mieluummin ottaa velkaa pankilta, rahoituslaitoksilta, perheeltä, ystäviltä. Onhan meille opetettu, että itse tulee pärjätä. Jos se ei auta, niin sen jälkeen ylpeytensä nielleenä kysytään yhteiskunnan apua. Tuntuu, että hyvin useasti sellaista ei ole tarjota.  Vastoittain minulle tuli tietoon, että toimeentulotuen osalta jaotellaan ongelmat oikeisiin ja vääriin. Homma menee niin, että on olemassa laskennallinen summa, jolla ihmisen katsotaan pärjäävän. Tässä vaiheessa ei ole merkitystä sillä, vaikka tuosta summasta valtaosa menisi velan lyhennyksiin ja ruokaan ei jäisi rah...

Teoreettinen tilanne: seisot kassajonossa ja alat kaivamaan laukusta lompakkoa, koska olet maksuvuorossa jo seuraavana. Rähmälöit siinä tilanteessa ja lompakko putoaa lattialle. Ennen kuin kerkeät sitä maasta noukkia takanasi oleva henkilö nostaakin sen ylös. Tämä kaveri ei kuitenkaan ystävällisesti ojenna omaisuuttasi takaisin, vaan hänellä onkin ketunhäntä kainalossa. Tyyppi pinkaiseekin karkuun kohti kaupan ulko-ovia. Mitäs sitten? Ehkä huomaat, että lompakon vienyt kaveri onkin isokokoinen alkoholille haiseva mies, luultavasti myös huumeidenkäyttäjä. Itse taas olet pienikokoinen mies tai nainen, joten ei ole missään nimessä järkevää alkaa lompakosta tappelemaan. Mutta eipä hätää. Kassalinjan takana seisookin vartija, jolle sanot: ”tuo mies vei minun lompakon, ota se kiinni.”  Vartija reagoi ja huutaa miehelle perään ”pysähdy!” . Koska kyseessä on moniongelmainen päihteiden sekakäyttäjä, jolla on väkivaltarikostaustaa hän kokee ettei ole mitään menetettävää ja vähät v...