Matin Mietteitä & Mutinoita

Tällä viikolla vellonut Facebookin ja Cambridge Analytican kohu 1 , sekä Mark Zuckerbergin antamat kelvottomat meriselitykset 2 herättivät vihdoin minutkin miettimään hieman vakavammin tätä Facebookin yksityisyydensuojaa ja tietojen keruuta. Ruuvasin yksityisyysasetuksia tiukemmalle siten, että esimerkiksi kaverien pelaamat sovellukset eivät saa tietoonsa minun henkilötietoja.  Esimerkiksi harmittomalta tuntuva ”Name Tests” sovellus on sellainen, että sille täytyy antaa lupa tutkia kaverilistasi ja muut yhteystietosi. Pidin tätä sen verran järkyttävänä, että lueskelin vähän lisää Facebookista ja yksityisyydestä. Selvisi, että Facebookin keräämät tiedot voi ladata itselleen zip-kansiona suhteellisen pienellä vaivalla. Pistin tämän tilaukseen ja kymmenessä minuutissa tietopaketti olikin jo ladattuna. Sen tiedoston syövereistä löysin perin juurin järkyttäviä asioita. Ketään tuskin yllättää, että Facebook säilyttää kaiken tiedon, jota olet päättänyt sille kertoa. Jokaisen...

Yleistä mediakeskustelua seuraamalla ja nopeasti tilastoja vilkaisemalla on helposti todettavissa, että ylivelkaantuminen koskettaa yhä suurempaa osaa suomalaisia ja velkapuhe eri muodoissaan on varsin hallitseva diskurssi suomalaisessa keskustelussa. Minua kiinnostaa kokonaisuutena se, mistä ylivelkaantumisongelmat syntyvät? Ovatko syyt rakenteellisia tai yksilön elämänvalinnoista johtuvia? Tai kenties yhdistelmä edellä mainituista? Tämän pohdinnan myötä muodostuikin tutkimuskysymykseni mitkä eri tekijät altistavat ylivelkaantumiselle suomalaisessa luottoyhteiskunnassa?   Suomesta on 1980-luvulla alkaneen sääntelyn vapauttamisen jälkeen muodostunut länsimainen luottoyhteiskunta, jossa velasta ja velka-asioiden selvittelystä on tullut arkipäiväinen osa jokaisen elämää. Luottoa tarvitaan isoihin hankintoihin, ja erityisesti Suomessa korostuvat asuntolainat. Onnistunut velkasuhde asuntolainan ja lompakosta löytyvän Visa-kortin muodossa onkin eräs hyvän ja esimerkillisen k...

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari nosti (varjo)uudenvuodenpuheessaan esille 1990-luvun pankkikriisin, ja penäsi ”totuuskomission” perustamista asian selvittämiseksi. 28.2 Perussuomalaiset ilmoittivat Huhtasaaren johdolla perustavansa tällaisen komission. 1) Setvittävää riittää. 1990-luvun alussa Suomea koetteli kova lamakausi, jonka tarkempaan avaamiseen ei tässä yhteydessä kannata lähteä. Neuvostoliitto oli hajonnut ja Suomi oli lähtenyt vauhdilla yhdentymään lännen kanssa. Osana tätä Suomi allekirjoitti 2.5.1992 Euroopan Talousalueen (ETA) ns. ”Porton sopimuksen” 2 , jonka tarkoituksena oli laajentaa Euroopan yhteismarkkina-aluetta. Sopimukseen kuitenkin liittyi pykälä pankkien vakavaraisuudesta. Lama-Suomen pankkien vakavaraisuus ei täyttänyt Porton sopimuksen vaatimuksia. Koiviston konklaavi Neljä päivää Porton sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen istuva presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentinlinnassa ”Koiviston konklaaviksi” nimetyn tapaamisen. Presid...