Matin Mietteitä & Mutinoita

  Odotin kärsivällisesti kaksi vuotta, että sain Massimo Pigliuccin Stoalaisuuden käsikirjan suomennettuna luettavakseni. Kun löin kirjan viimeisen aukeaman kiinni, niin ensimmäinen ajatus oli pienimuotoinen pettymys: eihän tuossa nyt mitään uutta ollut. Pureskelin tuota tunnetta hetken aikaa ja tarkemmin eriteltynä se ei ollut pettymystä. Koko matkan ajan nyökyttelin kirjoittajan mukana ja alleviivasin osuvimpia kohtia. Itse asiassa se, että kirja ei varsinaisesti tarjonnut mitään uutta kääntyikin positiiviseksi — vuosien harjoittelulla olen omaksunut stoalaiset periaatteet niin vahvasti, että niistä on tullut minulle itsestäänselvyyksiä.    12 stoalaista harjoitetta Kirjansa viimeisessä luvussa Pigliucci esittää 12 stoalaista ajatusta, jotka hän itse on ottanut käyttöönsä arkielämässä eräänlaisina mantroina ja oman käyttäytymisen tarkistuslistoina. 1.      Tutkiskele vaikutelmiasi 2.      Muistuta itseäsi asioiden p...

  Talviolympialaisten hengessä olen löytänyt uuden suosikkilajini seurata. Jäätanssin, eli sen parin kanssa suoritettavan taitoluistelulajin. Esitykset ovat siinä määrin kiehtovia ja näyttäviä, että tällä viikolla tuli sen tähden uhrattua yöuniakin. Oli pakko seurata jännittävä kilpailu loppuun asti, vaikka ratkaisu venyikin puolille öin saakka. Omia tuntemuksiani analyyttisesti purkavana ihmisenä aloin tarkkaan miettimään, että mikähän se juttu tuossa jäätanssissa on, joka minua niin kovasti vetää puoleensa? Hetken päästä se löytyi — jäätanssihan on kuin showpainia luistimilla! Ensi silmäyksellä jäätanssi ja showpaini ovat kaksi täysin eri maailmaa, mutta tarkemmin katsottuna yhtäläisyyksiä alkaa löytyä:    1.)    Molemmat ovat fyysistä tarinankerrontaa Hyvä jäätanssiesitys on enemmän kuin teknisesti vaikeita nostoja ja monimutkaisia liikesarjoja. Sama sääntö pätee hyvään showpainiotteluun. Tekninen vaikeus ja näyttävät liikkeet eivät ole kummassakaan...

  Myönnetään heti alkuun, että otsikko on eräänlainen kärjistys. Seuraan kyllä uutissykliä ja pysyttelen kärryillä siitä, mitkä ovat puhuttavia aiheita yhteiskunnassa. Ero menneeseen on kuitenkin valtava — elämässäni oli ajanjakso, jolloin katsoin seitsemän uutiset, puoli yhdeksän uutiset, A-Studion ja käytin päivästä useamman tunnin uutissivustojen lukemiseen. Nykyään yksikään noista ei ole enää rutiini; saatan kyllä joskus katsoa uutislähetystä hetken tai vilkaista A-Studion, jos aihe on erityisen kiinnostava. Suurimmilta osin olen kuitenkin luopunut tästä kaikesta.    Liian synkkää Negatiiviset asiat nostavat isomman reaktion ja jättävät syvemmän muistijäljen. Tämä on ihmispsykologian peruspiirre, josta emme pääse yli eikä ympäri. Uutisia tuottavat tahot ymmärtävät tämän varsin hyvin. Uhkan luominen ja pelottelu vetoaa ihmismieleen. Jos konkreettista käsin kosketeltavaa uhkaa ei ole, niin on syytä luoda uhkakuva, joka saa ihmiset varpailleen. Mitä jos Venäjä päät...