Joulukalenteri #13: Salemin noitavainot (1692)

 

HISTORIAN HETKET -JOULUKALENTERI

Historia on täynnä uskomattomia tarinoita ja käänteentekeviä hetkiä. Tämän vuoden joulukalenterissa esittelen muutaman niistä. Hetkiä, jotka ovat jääneet elämään kollektiiviseen muistiimme ja puhuttelevat vielä vuosisatojenkin takaa.

Luukku 13

 

Salemin noitaoikeudenkäynnit

Salem, Yhdysvallat, 1692

Mitä tapahtui: Malleus Maleficarum eli Noitavasara on yksi tuhoisimmista kirjoista, joita on koskaan julkaistu. Inkvisiittori Heinrich Kramer kokosi sen yhteen vuonna 1486. Kirja sisältää yksityiskohtaisia ohjeita noitien kuulusteluun ja esittelee kylmääviä kidutusmenetelmiä. Kirjaa käytettiin oikeutuksena noitavainoille.

Noitavainojen aika sijoittui 1500- ja 1600-luvuille. Salemin kuuluisa tapaus sattui sen jälkeen, kun kiihkeimmät vainot Euroopan mantereella olivat jo ohi. Noitavainojen uhrien kokonaismäärää on vaikea arvioida; 1700-luvulla filosofi Voltaire arveli luvun olevan sadoissa tuhansissa.

Kriittinen historiantutkimus on kuitenkin nykypäivänä sitä mieltä, että uhrimäärä oli 50 tuhannen mittaluokassa. Salemissa teloitettiin 19 ihmistä hirttämällä, yksi kivillä murskaamalla ja useita kuoli vankilassa. Vastoin mielikuvia kaikki noidat eivät olleet naisia — Salemissa viisi tuomituista oli miehiä ja arvioidaan, että noin neljännes kaikista noitavainojen uhreista olisi ollut miehiä. 

 

Symbolismi: Salemin noitavainot saivat alkunsa tapauksesta, jossa pastori Samuel Parrisin tytär ja hänen serkkupoikansa saivat outoja kohtauksia, jotka tulkittiin noituuden aiheuttamiksi. Laajemmassa mielessä kyse oli kristillisen puritaaniliikkeen lietsomasta massahysteriasta.

Salem — ja noitavainot yleisemmin — muistuttavat karmeista seurauksista, kun pelko, epäluulot, huhupuheet ja ristiriidat saavat yhteisössä hallitsevan aseman. Se toimii myös esimerkkinä massahysterian ja fanatismin todellisuudesta ja vaarallisuudesta. Noitavainot olivat myös ajanjakso, jolloin oikeusjärjestelmä oli täysin hylännyt rationaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden, ja saneli päätöksensä taikauskon perusteella.

Kuva: Thompkins H. Mattesonin maalaus “The Examination of a Witch” vuodelta 1853.