Tämän blogikirjoituksen julkaisu on pitkällisen harkinnan tulos. Eihän ihmisillä ja etenkään suomalaisilla miehillä ole tapana ”avautua” henkilökohtaisista ongelmistaan. Ne kun on syytä ratkoa kaikessa hiljaisuudessa lähipiirin kesken. Itse haluan kuitenkin toimia toisin. Minun on jotenkin helpompi hengittää kun saan purettua asiat sisältäni ja minulle puhumista luontevampi tapa on aina ollut kirjoittaminen. Ja mikäli yksikin tämän lukenut henkilö saa tästä tarvittavaa ”vertaistukea”, niin olen sentään tehnyt jotain hyvää. Uskallan ottaa tämän aran asian esille, koska tiedän etten ole yksin. Yli 360 000:lla henkilöllä Suomessa on maksuhäiriömerkintä ja 20-29 vuotiaille miehillä joka seitsemännellä on merkintä rekisterissä. Minä olen yksi seitsemästä. Olen ollut taloudellisesti tiukilla oikeastaan viimeiset 7 vuotta. Reilu parikymppisenä sällinä taloudenhallinta ei ollut vahvimpia osa-alueitani ja vanhempieni tapaan kulutin enemmän kuin tienasin. En tarkoita ulk...
Est. 2013. Blogi on kuollut viestintämuoto, näin väitetään. Tahdon taistella tätä oletusta vastaan. Blogissa käsittelen asioita, jotka kulloinkin ovat mielen päällä.