Minusta tekoäly on Nietzschen ”jotain suurempaa”. Se on viimeinen uskonto, sellainen, joka on hyvän ja pahan tuolla puolen, uskonto, joka tuo ja sitoo meidät kaikki yhteen, kävi miten kävi.”
Näin ylevästi kirjoittaa self-help guru Mark Manson vuonna 2019 julkaistussa ja osuvasti nimetyssä kirjassaan ”Kaikki menee päin helvettiä.” Manson oli selvästi aikaansa edellä; tekoälyn rynnistys alkoi toden teolla marraskuussa 2022, kun Chat GPT:n ensimmäinen versio mullisti maailman. Nykyhetkestä käsin luettuna Mansonin kirjan viimeinen, tekoälyä käsittelevä luku, vaikuttaakin puoliprofeetalliselta tekstiltä.
Humanisti tekoälyn äärellä
Olen läpeensä humanisti. Kaikki tekninen näpertäminen Ikean huonekalujen kokoamisesta videoeditointiin aiheuttaa minulle kuvainnollista ihottumaa. Aloin kyllä ”leikkimään” Chat GPT:llä melko varhaisessa vaiheessa keväällä 2023, mutta alan kehitykseen ja sen uusimpiin teknisiin sovellutuksiin perehtymiseen ihmisiin keskittyneet aivoni eivät ole millään taipuneet.
Mansonin kirja kuitenkin onnistui ravistelemaan jotain liikkeelle, ja aloin ensimmäistä kertaa miettiä tekoälyä laajemmin kuin kätevänä faktantarkistuskoneena tai pikkutarkkana apurina kirjoitusprojektieni lomassa.
Kiinnostus on virinnyt myös siitä, että tekoäly alkaa olla äärettömän hyvä ihmisten tunteiden tulkitsijana, ja sen avulla voi oivaltaa myös itsestään puolia, jotka ilman sitä jäisivät piiloon. Tekoälyn käyttäminen on älyttömän helppoa, mutta vaikea puoli on osata kysyä siltä oikeita kysymyksiä.
Tekoäly terapeuttina
Myers-Briggsin persoonallisuustestissä sain tyypikseni varsin harvinaisen INTJ:n. Viime viikkoina tämä asia on alkanut kiinnostamaan uudelleen, ja tämän analysoinnissa tekoäly on ollut korvaamaton apuri. Olen oppinut muun muassa sen, että INTJ turhautuu helposti pikkutarkkojen teknisten seikkojen kanssa, mutta on erinomaisen hyvä hahmottamaan asioita laajasta perspektiivistä. INTJ on arkkitehti, strategi, suunnittelijanero muutosten taustalla. Persoonallisuustyypin ominaisuuksiin kuuluu myös tietynlainen ulkopuolisuuden tunne, joka on jäytänyt minua läpi elämäni. Oivallusten myötä olen oppinut itsestäni uutta ja löytänyt selityksen sille, miksi jotkut asiat leipätyössäni tuntuvat turhauttavilta ja toiset mielekkäiltä.
Toinen tapa, jossa olen hyödyntänyt tekoälyä terapeuttina, on päiväkirjamerkintöjen analysointi. Tekoäly on hyvä havainnoimaan myös muutosta ihmisen mielen liikkeissä. Testasin sitä lähettämällä uunituoreen päiväkirjamerkinnän sekä merkinnän vuoden takaa. Pyysin analysoimaan kirjoittajan psykologisen mielentilan muutoksia vuoden takaiseen verrattuna. Saamani vastaukset olivat mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa.
Moni on varmasti kuullut kauhutarinoita siitä, kuinka jotkut ovat tekoälyn avulla uponneet niin syvälle mielensä syövereihin, että ovat ajautuneet psykoosiin. Näin on todella joissakin harvinaisissa yksittäistapauksissa käynyt, mutta vastuullisesti käytettynä tekoälyterapeutti voi olla elämänlaatua huomattavasti parantava väline.
Mihin muuhun tekoäly pystyy?
Lopuksi muutama spekulatiivinen tekoälyskenaario. Seuraavat asiat ovat ehkäpä utopistisia tai dystooppisia. Ne kuvaavat vain omia arveluitani siitä, mihin tekoäly voi johtaa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Suhtaudu siis lopetukseen enemmän fiktiona kuin faktana.
Tekoäly poistaa kielimuurit
Kuvittele, että ilmoittaudut ulkomailla hotellin aulaan, etkä puhu paikallista kieltä. Molemminpuolinen tankeroenglanti saa jäädä historian romukoppaan. Tulevaisuudessa hotellin aulassa on laitteet, joiden avulla sekä sinä että respa voitte kommunikoida vaivattomasti äidinkielellä. Konfliktitilanteissa asiat myös monesti kärjistyvät siitä syystä, että osapuolten välillä ei ole yhteistä kieltä. Pian tekoäly ja reaaliaikainen tulkkaus voi olla avuksi myös tällaisten ääritilanteiden ratkaisussa. Ylipäätään monien kielten osaamisesta tulee pelkkä statussymboli, jolla ei ole enää käytännön arvoa.
Etätyöammattien tuho
Kuvittele kaikkia niitä ammatteja, joita tehdään (tai voisi tehdä) etänä tällä hetkellä. Juuri tällaiset ovat eniten ”liipaisimella” tekoälyn yhä edelleen kehittyessä. Esimerkiksi juristin ammatista uhkaa tulla ihmisen tekemänä täysin hyödytön — yksikään ihminen ei taatusti pysty tuntemaan lakitekstiä ja sen sovelluksia yhtä syvällisesti kuin tekoäly. Kuten tiedämme, tekoäly oppii myös koko ajan paremmin tulkitsemaan ihmisten tunteita ja psykologiaa. Myös tässä suhteessa se on pian paljon parempi kuin yksikään ihmisjuristi.
Luulen, että jo kymmenen vuoden sisällä 80 % tämän hetken etätyöammateista pystyttäisi korvaamaan tekoälyllä. Eri asia sitten on se, halutaanko näin tehdä. Tuskin, sillä hyvin toimeentuleva kansanosa yleisesti ottaen työskentelee juuri tällaisia ammateissa, ja omaa etua varmasti suojellaan viimeiseen asti.
Ennustaminen
Kukaan ei ennakolta tiennyt, että syksyllä 2008 Yhdysvaltojen ylikuumentunut asuntomarkkina polkaisisi käyntiin globaalin finanssikriisin, joka oli lähellä kaataa koko maailmantalouden. Kukaan ei myöskään arvannut, että Wuhanista alkunsa saanut pöpö laittaisi koko maailman polvilleen seuraavaksi muutamaksi vuodeksi. Brutaaliin henkirikokseen syyllistynyttä kuvaillaan dokumenteissa naapurin toimesta aina ”mukavaksi ja normaaliksi”, ja ”ei olisi voinut arvata mitä hän vielä tekisi.”
Tekoäly pystyy laskemaan todennäköisyyksiä ja arvioimaan vaihtoehtoja monta miljoonaa kertaa ketään ihmistä tai ihmisjoukkoa paremmin. Ei ole ollenkaan mahdotonta ajatella, että ihmismielelle käsittämättömään tietokapasiteettinsa perustuen sillä voisi olla myös ennustusvoimaa.
Erikseen punnittavia asioita ovat sitten tekoälyn eettinen, moraalinen, taloudellinen ja poliittinen puoli.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Chatbot_psychosis
Kommentit
Lähetä kommentti