BBC-kohu ja luottamuksen mureneminen

 

Viikko sitten mediakentällä jysähti todellinen uutispommi — BBC:n pääjohtaja Tim Davie ja uutistoimituksen päällikkö Deborah Turness ilmoittivat eroavansa. Taustalla oli julkisuuteen vuotanut sisäinen muistio, josta ilmeni BBC:n uutisoinnin sisältäneen vakavia puolueellisuuden ja virheellisen taustatyön piirteitä. 

 

BBC:n ”syntilista”

Kohun nostattaneen raportin takaa löytyy BBC:n riippumattomana neuvonantajana toiminut Michael Prescott. Taustaltaan Prescott on toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa kymmenen vuoden ajan Sunday Timesissa, edeten siellä poliittiseksi päätoimittajaksi saakka. Toimittajauransa lisäksi Prescott tunnetaan viestintäjohtajana, ja erottuaan kesällä 2025 BBC:ltä hän on siirtynyt viestintätoimisto Hanover Communicationsin johtajaksi.

Prescottin muistio on laajuudeltaan noin 30 sivun mittainen ja se jakaantuu viiteen pääaiheeseen:

•   Yhdysvaltain vaalit
•  Rasismiuutisointi
•  Push-ilmoitusten vinouma
•  Sukupuolivähemmistöjen uutisointi
•  Gazan sota

Muistiossa nostetaan esille käytännön esimerkkejä, joihin lukeutuvat muun muassa:

•  Puolueellinen uutisointi USA:n vuoden 2024 presidentinvaaleista suosien demokraattiehdokas Kamala Harrisia.
•   Donald Trumpin puheen editointi siten, että se saatiin näyttämään yllytykseltä väkivaltaan ennen kongressitalon valtausta 6.1.2021.
•  Työllisyyslukujen yksipuolinen selittäminen rasismilla, ottamatta huomioon muita tekijöitä.
•  Mobiilisovelluksen uutisilmoituksissa vinoumia; esimerkiksi syyskuussa 2023 vain 4/219 ilmoitusta käsitteli laitonta maahanmuuttoa, vaikka aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä.
•  BBC on aktiivisesti sensuroinut kriittisiä näkemyksiä sukupuolivähemmistöjen asemasta.
•  Gazan sotaan liittyen BBC on kritiikittömästi toistanut äärijärjestö Hamasin näkemyksiä ja Israel on esitetty tietoisesti huonossa valossa. 

 

Luottamuksen romahdus

Luottamuksen rapautumisesta valtamedian uutisointiin on keskusteltu kiivaasti jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Tuore BBC-kohu onkin vain jäävuoren huippu, joka on kiihdyttänyt keskustelun uusille kierrosluvuille. 

 

Kansainvälisessä World of Journalism Study -tutkimushankkeessa selvitetään journalismin tilaa ja journalistien käsitystä omasta työstään 120 maassa. Vuonna 2023 Ison-Britannian osalta tutkimuksesta pystyttiin tekemään muun muassa seuraavia johtopäätöksiä:

 

•  Toimittajakunta on sosioekonomisesti vinoutunut eliittitaustaan, joka vaikuttaa siihen, miten he näkevät yhteiskunnalliset kysymykset.
•  Nuorempi toimittajasukupolvi on roolikäsityksissään selvästi vasemmistolaisempi kuin vanhemmat toimittajasukupolvet.
•  Kokonaisuudessaan toimittajakunta on enemmän vasemmistoon kuin oikeistoon suuntautuva. 

 

BBC:n kotimaassa Isossa-Britanniassa luottamus mediaan on laskenut jyrkästi aina 1980-luvulta lähtien ja kehitys on entisestään kiihtynyt 2020-luvun aikana. Britanniassa epäluottamus mediaa kohtaan on poikkeuksellisen syvää, mutta sama trendi toistuu kaikissa länsimaissa. 

 

”Valtamedian” määrittely ei ole ongelmatonta. Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että radion ja television yleistymisen jälkeen 1950-luvulta alkaen olemme eläneet valtamedian määrittelemää aikakautta. 

 

Koko olemassaolonsa aikana valtamedia ei ole ollut sellaisessa kriisissä, jota se on tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2025. 

 

Puolueetonta uutisointia ei ole

Ihmisellä on suuri tarve saada vastaus miksi -kysymyksiin. Meille ei riitä tieto siitä, että valtiossa X tai Y on tapahtunut sotilasvallankaappaus, vaan haluamme ehdottomasti myös selityksen miksi näin on päässyt käymään. Uutisointi ylipäätään mistä hyvänsä vähänkin polarisoivasta aiheesta on riskialtista, koska niihin liittyy aina toimituksen omaa tulkintaa. Tämä tulkinta taasen kumpuaa syvältä ihmisen psyykestä yhdistettynä kaikkiin toimittajan tai toimitusryhmän arvoihin, koulutukseen, kulttuuriseen ympäristöön ja yleiseen elämänkokemukseen. 

 

Täysin neutraali uutisointi on inhimillinen mahdottomuus. 

 

Silti, valtamedian (miten ikinä se määritelläänkään) on syytä pysähtyä BBC-kohun äärelle ja katsoa tarkasti peiliin. Elämme kiivasta kulttuurisotien aikakautta, jonka seurauksena valtamedia on myös perusteettoman ideologisen hyökkäyksen kohteena. Mikään määrä selityksiä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että yksiselitteisesti kansalaisten luottamus valtamediaan on heikentynyt rajusti. 

 

Yhdestoista hetki kääntää kurssia

Joidenkin kriitikkojen mielestä on jo liian myöhäistä; luottamus on kolhiintunut niin pysyvästi, ettei sitä ole enää mahdollista palauttaa. On väläytelty jopa sitä, ovatko yleisradioyhtiöt aikansa eläneitä laitoksia. Itse olen kuitenkin vielä toiveikas, enkä usko vahingon olevan vielä peruuttamaton. Korjaavat toimet olisi hyvä aloittaa siitä, että toimittajakunnan vinouma poliittisesti vasemmalle otettaisi aidosti kriittisen tarkastelun alle. Tarkkuutta vaaditaan myös siinä, että uutisointia ei tehtäisi minkään ideologisen linssin läpi sävyttyneenä. 

 

Yleisradioyhtiöt ja poliittisesti sitoutumattomat uutistoimistot ovat mielestäni edelleen tärkeitä. Nyt on kuitenkin yhdestoista hetki herätä ja yrittää pelastaa vielä se, mitä pelastettavissa on. Menetetyn luottamuksen takaisin saavuttaminen on pitkä ja työläs prosessi, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

 

Lähteitä:

https://researchbriefings.files.parliament.uk/documents/POST-PN-0727/POST-PN-0727.pdf

https://neilthurman.com/blog-reader/the-profile-practices-and-perceptions-of-uk-journalists-in-the-2020s.html

https://en.ejo.ch/ethics-quality/uk-journalists-in-the-2020s-changing-perceptions-on-roles-values-and-professional-codes

https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/uk-journalists-2020s/9-how-uk-journalists-perceive-their-roles-society

https://yle.fi/a/74-20193045

https://news.sky.com/story/who-is-michael-prescott-the-man-behind-the-leaked-bbc-memo-13467937

https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/worlds-of-journalism-study

https://www.worldsofjournalism.org/