Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

 

Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa.

Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.

 

Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä

Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa.

Toisesta näkökulmasta katsoen Trump on kuitenkin ”helppo” käsiteltävä. Klassisen narsistisen käyttäytymismallin mukaan hän tekee sitä, minkä kokee eniten edustavan omaa henkilökohtaista etuaan. Trump on myös erityisen perso imartelulle ja pohjaa päätöksiään kunkin päivän ”fiiliksensä” mukaan. Trump on myös pohjimmiltaan liikemies ja kun hänen ”fiiliksensä” on hyvä, niin hänen kanssaan on aivan mahdollista tulla toimeen. 

 

Vancea ohjaa ideologia, ei impulssi

Vance on toista maata — häntä ohjaa ideologia. Kymmenen vuotta sitten Vance kritisoi Trumpia kovin sanankääntein ja hänen katsottiin kuuluvan maltilliseen oikeistosiipeen. Paljon on kuitenkin muuttunut vuosikymmenessä; Vance on aikuisiällä kääntynyt katolilaiseksi ja 2020-luvun alussa noussut MAGA-liikkeen johtohahmoksi ja vankaksi Trumpin tukijaksi. Vancesta on kuoriutunut kovan linjan kansalliskonservatiivi tai paremminkin paleokonservatiivi.

Lyhyesti avattuna paleokonservatismi on kulttuurisesti traditionalistinen, nationalistinen ja ulkopoliittisesti pidättyväinen konservatiivinen suuntaus, joka pyrkii palauttamaan Yhdysvaltojen “alkuperäisen” kulttuurisen ja moraalisen järjestyksen. Vancen tapauksessa tämä on näkynyt muun muassa toistuvana kritiikkinä lapsettomia johtajia ja erityisesti lapsettomia naisia kohtaan. 

 

Vance on vaarallisempi

Vancea motivoi ideologia, viha ja turhautuminen. Trumpia motivoi hänen henkilökohtaisen etunsa edistäminen. Tietyn suunnan valittuaan Vance ei horju, vaan vie asian määrätietoisesti loppuun saakka. Vance on vasta 41-vuotias ja tällä hetkellä vahvin ehdokas Trumpin seuraajaksi.

Trumpin ”hallitseminen” on vaikeaa, mutta kuitenkin mahdollista. Ideologian ohjaaman Vancen kohdalla samaa ei voi sanoa. Sen vuoksi Trumpia on syytä pelätä hieman, mutta Vancea paljon.