Siirry pääsisältöön

Ei Mertarantaa rakkampaa

 


Eräs omalle ikäryhmälleni tärkeä aikakausi sai päätöksensä kuluneen viikon torstaina — Antero Mertaranta selosti viimeistä kertaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen ottelun. 

 

1990-luku

Mertarannan selostusura jääkiekon MM-kisojen kanssa oli pitkä ja kunniakas. Kasaan tuli täydet 30 vuotta, sillä Mertaranta aloitti kisojen selostajana unohtumattomana kultavuonna 1995. Tuota seuranneina vuosina Mertaranta mullisti suomalaisen urheiluselostamisen; hän hehkutti, eläytyi täydellä tunteella ja käytti runsaasti kielikuvia. Vanhan vuosituhannen loppuun mennessä Mertarannasta olikin tullut ilmiö ja moni seurasi Suomen jääkiekko-otteluita ihan vain kuullakseen selostajan verbaalista tykitystä.

 

Vuoden 1999 jääkiekon MM-kisat olivatkin eräänlainen käännekohta Mertarannan imagossa — siihen saakka hän oli vältellyt haastatteluiden antamista ja kuvatuksi tulemista, mutta tuolloin julkaistiin ilmiöksi noussut ”Ihanaa leijonat ihanaa” -single ja kiekkokisat alkoivat yhä enemmän henkilöityä selostajaansa. Samalta vuodelta 1999 on myös peräisin eräs Mertarannan legendaarisimmista selostuksista — tämä tapahtui alkusarjan viimeisessä ottelussa Venäjää vastaan, jossa Suomi nousi sensaatiomaisesti tasoihin ottelun viime sekunnilla.


2000-luku

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Mertarannan maine jatkoi kasvamistaan ja hän myös juonsi urheiluvisailuohjelmaa nimeltään ”Se on siinä!” Ohjelman nimi oli viittaus Mertarannan legendaariseen sutkaukseen MM-kullan 1995 juuri ratkettua. Mertarannan ohella ohjelman vakiokasvoja olivat Jukka Laaksonen ja Risto Kaskilahti, ja tämä vuosina 2001–2009 Ylellä lähetetty ohjelma oli merkittävä osa omia teinivuosiani. Muistan elävästi, kuinka seuraavana päivänä koulun välitunneilla tämän ohjelman sketsit jäniskevennyksineen kaikkineen olivat kuumin puheenaihe. 

 

Jääkiekon maailmanmestaruuksia Suomeen ei tällä vuosikymmenellä tullut yhtäkään, mutta se ei estänyt Mertarannan maineen kasvamista edelleen. Hänestä tuli vakiohahmo julkisuudessa ja kiekkokisojen ohella hän oli näkyvästi esillä koko vuoden ympäri. Kyselyitä juontokeikoille riitti ja hänen ympärilleen kehittyi suorastaan kulttimainen seuraajien joukko, jollaista yksikään urheiluselostaja ei ole tässä maassa aiemmin kokenut.

 

2010 ja 20-luku

2010-luku merkitsi muutoksia: suurten urheilutapahtumien televisiointioikeuksista alettiin käydä entistä kovempaa kilpailua ja myös jääkiekon MM-kisat siirtyivät Yleisradiolta kaupalliselle kanavalle eli MTV:lle. Tässä vaiheessa kiekkokisat ja Mertaranta kuuluivat jo niin erottamattomasti yhteen, että MTV pestasi selostajatähden palvelukseensa. Samalla kanava teki kovaa porua herättäneen päätökseen — Mertarantaa kuullakseen täytyi ostaa erikseen kanavapaketti. Suomen pelit kyllä näki MTV3:lta, mutta mitäänsanomattoman Mika Saukkosen selostamina. Kyseinen järjestely jatkui pitkään; vuodesta 2012 aina vuoteen 2023. Muutos tuli vasta vuodeksi 2024 kun kiekkokisojen televisiointioikeudet siirtyivät Viaplaylle, mutta sen ohella MTV edelleen televisioi Suomen ottelut sekä mitalipelit. Periaatteessa kuitenkin oli niin, että vuosiksi 2012–2023 Mertaranta katosi maksumuurin taakse ja viimeisenä kahtena vuonna häntä on saanut jälleen kuulla maksuttomilta kanavilta.

2010-luvun edetessä urheilulähetysten tuotannon ja selostuksen taso nousi merkittävästi. Jääkiekon puolella erityisesti Viaplay ja Antti Mäkisen selostamat NHL-ottelut nousivat suureen arvostukseen. Alettiin siirtyä vaiheeseen, jossa selostajalta vaadittiin enemmän kuin pelkkää vahvaa tunnetilan ilmaisua. Mertarannan tyyli alkoi vanhentua ja hänen verrattain heikko lajitietämyksensä jääkiekosta keräsi kritiikkiä. Aiemmin toimineet sutkautukset alkoivat myös väsähtää. Urheilutuotantojen ja selostamisen vaatimustaso oli noussut ja 2010-luvun loppuun mennessä aika oli ajanut Mertarannasta ohi.

 

2020-luvulla Mertarannan selostusten viehätys perustui enenevässä määrin nostalgiaan. Nuorempiin sukupolviin hänen tyylinsä ei enää iskenyt, mutta meille millenniaaleille hän on erottamaton osa nuoruutemme ääniraitaa. Olemme kasvaneet aikuisiksi Mertarannan äänen soidessa taustalla. 

 

Mertarannan merkitys minulle

Kouluikäisenä penkkiurheilu oli minulle vakava asia ja katsoin kaiken urheilun mitä television ilmaiskanavilta tuolloin nähtiin. Jääkiekon MM-kisat olivat tietenkin kohokohta, mutta Mertaranta selosti myös jalkapalloa, pesäpalloa, yleisurheilua ja hiihtoa. Koska katsoin kaikki urheilulähetykset, on Mertarannan ääntä tullut kuunneltua kolmenkymmenen vuoden aikana lukematon määrä tunteja. Sivuhuomiona on hyvä mainita, että mielestäni Mertaranta on parhaimmillaan yleisurheilun ja hiihdon selostajana. Nämä ovat selkeästi lajeja, jotka ovat hänelle lähimpänä sydäntä, ja joista hänellä on paras asiantuntemus. Selvää on tietysti se, että suurten kansanjoukkojen piirissä Mertarannan perintö tulee liittymään nimenomaan jääkiekon MM-kisoihin. 

 

Penkkiurheilija olen edelleen, mutta jääkiekkoa seuraan vain pintapuolisesti. Eli esimerkiksi MM-kisoissa Suomen pelit ja mitaliottelut sikäli kuin mahdollista. Minulle henkilökohtaisesti Mertarannan lajitietämyksen puute ei siis ole kynnyskysymys. Jalkapalloa sen sijaan seuraan hieman tarkemmin ja uskallan väittää, että hieman ymmärrän pelin taktiikoista. Syksyllä 2018 jalkapallon Mestarien liigan tv-oikeudet siirtyivät Viaplaylta MTV:lle. Samalla Mertaranta pitkästä aikaa päästettiin selostamaan myös jalkapalloa. Lapsuusvuosilta oli nostalgisia muistoja kesän 1996 EM- ja vuoden 1998 MM-kisoista, joissa Mertaranta toimi Ylen pääselostajana. Vuonna 2018 — ollessani yli 30-vuotias aikuinen — Mertarannan jalkapalloselostus kuulosti aivan kammottavalta. Tuomas Virkkusen, Ville Kuusisen ja Matti Härkösen kaltaiset selostajat olivat nostaneet riman sen verran korkealle, ettei Mertarannalla ollut tähän enää mitään annettavaa. Saman huomasi myös MTV ja futisselostukset on sittemmin suosiolla jätetty nuoremmille. 

 

Penkkiurheilua rakastavaan poikaan Antero Mertaranta teki aivan lähtemättömän vaikutuksen. Parempia ja asiantuntevampia selostajia pystyn luettelemaan helposti useita, mutta tunnetilojen välittäjänä ja suomalaisuuden syvimpien salaisuuksien tulkitsijana Mertaranta on omaa luokkaansa, jonka vertaista ei enää koskaan tule.  

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...