Siirry pääsisältöön

Rahahanat on auki ja velka paisuu - se on oikein



Koskaan elämäni aikana ei ole ollut sellaista uutisviikkoa kuin mennyt viikko. Kaikkein järkyttävin uutinen tuli eilen perjantaina 20.3.2020 Italiasta: päivän aikana 627 uutta kuolemaa. Jokaisen tulisi nyt tunnollisesti noudattaa hallituksen suosituksia. Muuten tulee ulkonaliikkumiskielto ja mikä pahempaa, niin epidemiahuippua ei saada tasattua, joka tarkoittaa väistämättä lisää täysin turhia kuolemia. 


Elvytyspaketit


Epidemioista en tiedä mitään, mutta opintojeni ja harrastuneisiini kautta tiedän jotain taloudesta ja yhteiskunnasta. Taloudellinen toimeliaisuus on länsimaissa itseaiheutetussa ja välttämättömässä stopissa. Keskuspankit ja valtiot ovat tehneet ennennäkemättömän massiivisia manööverejä. Yhdysvalloissa kongressiin ollaan viemässä käsittämätön 1,2 biljoonan dollarin elvytyspaketti, johon sisältyy myös reilun tuhannen dollarin ”elvytysshekki”, joka jaetaan suoraan kansalaisille. (Triljoona = tuhat miljardia, ykkösen jälkeen kaksitoista nollaa) Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myös EKP avasi rahahanat. Se aloittaa 750 miljardin euron osto-ohjelman ja käyttää kaikki keinovalikoimastaan löytyvät jekut tilanteen tasaamiseen. USA:n keskuspankki FED reagoi jo aiemmin laskemalla korot nolliin ja aloittamalla mittakaavaltaan EKP:ta vastaavan osto-ohjelman. 


Uutisia elvytyspaketeista tulee niin tiuhaan tahtiin, että perässä on mahdoton pysyä. Suomen kokonaispaketti nostettiin eilen 15 miljardiin euroon ja eräiden arvioiden mukaan välillisten järjestelyjen kautta se voi nousta jopa 50 miljardiin. Itseni kaltaiselle talousintoilijalle erityisen hätkähdyttävä uutinen saatiin tänään lauantaina Saksasta. Saksa on valmis ottamaan velkaa 356 miljardin edestä, joka vastaa 10% bruttokansantuotteesta. Tämä on valtava paradigmaattinen muutos Saksan talouspolitiikan suunnassa. Jos jossakin valtiossa kavahdetaan velkaa, niin se on Saksa.
  


All In


Whatever it takes, all in, no limits.  Kaikki on todellakin laitettu nyt peliin. Syy tähän on selvä: koronashokki on pysäyttänyt talouden ja ilman massiivisia tukitoimia edessä on konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Valitettavasti jos tilanne pitkittyy, niin tämä voi olla joka tapauksessa edessä, mutta ainakin yritetty on. 


Euroalueella on nähdäkseni vielä kaksi jänistä hatussa, joita ei ole koskaan ennen vedetty esiin. Ensimmäinen näistä on eurobondit, (tai nyt: koronabondit) jotka ovat euromaiden yhteisvastuullisia velkakirjoja. Idea on suorastaan ikivanha, mutta poliittisista syistä eurobondeja ei ole koskaan otettu käyttöön. Esimerkiksi Angela Merkel on vuonna 2012 todennut, että eurobondeja ei tule niin kauan kuin hän elää. Nyt tilanne on esimerkiksi eurokriisistä poikkeava, että Saksallakaan ei ole ketään tahoa, jota se voisi moraalisyyllistää holtittomasta taloudenpidosta. Korona ei ole kenenkään vika. Jos eurobondit tällä hädän hetkellä otettaisiin käyttöön, niin keskuspankki voisi niellä ne taseeseensa ja vastineeksi luoda uutta rahaa isossa mittakaavassa. 


Toinen keino on myös ideana vanha: helikopteriraha, eli rahan jakaminen suoraan kansalle. Helikopteriraha tarkoittaa keskuspankin nollakorolla luomaa uutta rahaa, joka siirrettäisiin suoraan kansalaisten tileille. Tämä ei lisäisi valtion velkaantumisastetta, vaan näkyisi ainoastaan keskuspankin taseessa. Ekonomisteilla on poikkeavia käsityksiä siitä, mitä tämä pidemmällä aikavälillä tarkoittaisi ja kuka lopulta joutuisi tämän operaation maksajaksi. Joka tapauksessa helikopteriraha on yksi mahdollinen keino syytää rahaa markkinoille ja finanssisektorin sijaan suoraan kansalaisten käytettäväksi.






Loppusanat


Hätä on nyt valtava ja ei ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö nyt tulisi tehdä aivan kaikki mahdollinen. Kun korona joskus hellittää, niin aika tutkia tarkemmin seurauksia. Valitettavasti on jo nyt päivänselvää, että valtioiden velkaantumisasteet tulevat nousemaan. Yleensä tämä on tarkoittanut ”vyönkiristystä”, eli austeritya, eli tiukkaa talouskuripolitiikkaa. Kikyä ja sellaista.
Tärkeysjärjestys täytyy mennä näin: 


1) Korona kuriin ja ihmishenkien säästäminen
2) Konkurssiaallon ja suurtyöttömyyden estäminen ”whatever it takes”
3) Euro pidettävä pystyssä ”whatever it takes”
4) murehtiminen räjähtäneestä valtioiden velkataakasta ja mahdolliset toimenpiteet sitä varten.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...