Korona ja finanssikriisin uhka

Koronavirus voi olla ulkoinen tekijä, joka käynnistää täysimittaisen finanssikriisin. Näitä analyyseja on ilmestynyt kuin sieniä sateella ja argumenttia vastaan on vaikea taistella. 

Italian mätä pankkisektori

Suurin huolenaihe koskee Italiaa. Se on Saksan ja Ranskan euroalueen kolmanneksi suurin talous ja nyt kaiken lisäksi pahiten koronan runtelema valtio. Italia on käytännössä lockdown-tilassa, jossa lähes kaikki taloudellinen toimeliaisuus on pysähtynyt. Yhä pelottavampaa on, että Italia ei ollut taloudellisesti terve myöskään ennen koronaa. Ongelma kiteytyy mätään pankkisektoriin. Pankkien taseissa on edelleen finanssikriisin jäljiltä roskaluottoja ja poikkeuksellisen suuri osuus kotimaisia Italian valtion velkakirjoja eli bondeja. Italian bondien luottoluokitus on tällä hetkellä BBB, eli ei järin korkea. Huolestuttavaa on, että tällä viikolla sijoittajat ovat alkaneet karttamaan Italian bondeja ja seurauksena niiden korko on lähtenyt nousuun. Tätä kirjoitettaessa Italian 10-vuotisten velkakirjojen korkotaso on 1.762%. Ei kuulosta kovinkaan hurjalta. Kunnes kurkataan muita eurovaltioita: 

Saksa – 0,545%

Suomi – 0,370%

Ranska 0.003% 

Mikäli sijoittajat aloittavat joukkopaon pois Italian velkakirjoista, niin se pakottaa luottoluokittajat arvioimaan nämä paperit yhä lähemmäksi roskaluottoja. Jos tämä toteutuu, niin italialaisilta pankeilta putoaa rahoituspohja pois, joka tietää valtavia vaikeuksia. Asiaa ei auttanut se, että EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde lipsautti torstaisessa tiedotustilaisuudessa suustaan: We are not here to close spreads. Myöhemmin EKP paikkaili Lagarden lausuntoa ja onnistuikin hieman tyynnyttämään tunnelmia, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Se jää arvoitukseksi. 

Mitä EKP voi tehdä?

Finanssikriisi viimeistään opetti sen, kuinka tiukasti yhteen kytkeytynyt maailma on. Italialaisten pankkien sairastumisella olisi välittömästi vaikutusta ainakin saksalaisiin ja ranskalaisiin pankkijätteihin. Ja mitä kaikkia yllätyksiä niistä taseista löytyisikään, sitä ei voi tarkalleen ottaen tietää. Se kuitenkin tiedetään, että kaikki ainekset katastrofiin ovat olemassa. 

Koronavirus on eurooppalaiselle taloudelle vakava poikkeustilanne. Euroopan keskuspankki onkin reagoinut asiaan, mutta korkotaso on jo valmiiksi nollassa tai jopa miinuksella, eli tätä perinteistä rahapoliittista elvytyskeinoa ei voi käyttää. EKP on luvannut laajentaa ja aikaistaa arvopaperien osto-ohjelmiaan, mutta markkinat ovat tulkinneet toimet kosmeettisiksi ja se ei ole rauhoittanut mielialoja. Keskuspankilla on toki vielä yksi kääntämätön kortti: OMT-sinko. OMT-ohjelman (Outright Monetary Transactions) avulla keskuspankki voisi periaatteessa rajoittamattomasti rahoittaa esimerkiksi Italiaa rohmuamalla Italian lyhyitä 1-3 vuoden velkakirjoja taseeseensa ja vastineeksi rahoittaa Italiaa. OMT-ohjelmaa ei ole kuitenkaan koskaan käytetty, koska siihen liittyy vahva ehdollisuus. Avunpyynnön tulisi tulla jäsenvaltiolta ja se tarkoittaisi todennäköisesti IMF-tyylisen kurjistamisohjelman nielemistä. Sen vuoksi asia on poliittisesti äärimmäisen herkkä ja sitä vältellään viimeiseen asti. 

Euroalueen hutera päätöksenteko 

 Edellisen voi tiivistää näin: keskuspankin eväät on syöty. Niinpä nyt vaaditaankin koordinoitua finanssipoliittista ratkaisua. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioiden tulee reagoida tilanteeseen. Euroalueella finanssipolitiikka on tiukasti jäsenvaltioiden omissa käsissä ja esimerkiksi Euroopan komissiolla ei ole mekanismia, jolla se voisi sanella yhteisen ratkaisun. Asia on läpeensä poliittinen. Kansallinen itsemääräämisoikeus on tähän asti ajanut edelle. 

Euroopan komissio ilmoitti perjantaina 13.3 tiedotustilaisuudessaan, että se on valmis joustamaan kasvu- ja vakaussopimuksen ehdoista. ja tukee alueen taloutta käytössä olevilla keinoillaan. Viime kädessä päätösvalta on kuitenkin kansallisilla päättäjillä. Koordinoitua mekanismia ei ole. Minun pelkoni on, että eurokriisin tavoin reagoidaan liian myöhään ja riittämättömästi. Tuolloin EKP:n pääjohtaja Mario Draghin kuuluisa ”whatever it takes”- puhe auttoi. Nyt luottamus EKP:iin viimekätisenä takaajana on vakavasti kärsinyt. Mitä pidempään koronavirus vaurioittaa taloudellista toimeliaisuutta, sitä todennäköisempää on sen leviäminen laajamittaiseksi finanssikriisiksi.

Lähteitä: 

Outrigtht Monetary Transactions(Wikipedia)

What is 'OMT' and howdoes it save the euro?

A dangerous slip-up fromLagarde

World Government Bonds

Coronavirus escalationcould cut global economic growth in half – OECD

Europe Is Probably inRecession. Can Its Leaders Move Fast and Deliver Relief?

Corona: A EuropeanSafety Net for the Fiscal Response

Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomisyöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen

EU ottaa käyttöön kaikki toimet ja työkalut,joilla turvataan EU-kansalaisten terveys ja Euroopan talous