Korona nosti eurokriisin haudastaan pelottavampana kuin koskaan

 Kuva: Paavi siunaamassa tyhjää Pietarinaukiota.

Viikko on ollut täynnä huolestuttavia uutisia. Kaikkein pahimpia ovat olleet ne, joissa koronavirus on vienyt nuoria parikymppisiä ihmisiä tehohoitoon ja jotkut heistä eivät ole selvinneet hengissä. En tiedä viruksista paljoa, mutta yläasteen biologian tunneilta kuitenkin sen, että virukset voivat muuntua. Toivotaan, että tästä ei olisi kyse. 

 

Tällä viikolla on Suomessakin nostanut päätään diskurssi, jonka Donald Trump tviittasi tiistaina: ”lääke ei saa olla pahempi kuin itse tauti.” Trump on kauhistunut koronastopin aiheuttamista talousvaikutuksista ja haluaisi nostaa rajoitteet pääsiäiseen mennessä. Pari päivää Trumpin töräytyksen jälkeen USA nousi kyseenalaiselle ykkössijalle, sillä siellä on nyt enemmän todennettuja koronavirustartuntoja kuin missään muualla. Siinä Trump on kuitenkin oikeassa, että koronastoppien hinta on valtava. Raha on tässä vähämerkityksinen asia, mutta uhkaava konkurssiaalto ja massatyöttömyys toisi mukanaan valtavasti inhimillistä kärsimystä. Suomessa monet ovat käyttäneet viittauspisteenä 1990-luvun alun lamaa. Tämä mielessään ainakin MTV Uutisten Ilkka Ahtiainen ja Jussi Kärki sekä Kauppalehden Arno Ahosniemi ovat tällä viikolla julkaisseet kirjoitukset, jossa terveys- ja talousvaikutukset asetetaan ikään kuin vastakkain.

Kiista koronabondeista rikkomassa euron

Eurokriisi on myös täällä taas. EKP on tehnyt monia poikkeuksellisia toimia, mutta sen rahapoliittiset pelimerkit eivät välttämättä riitä koronakriisin ratkaisuksi. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde onkin kannustanut (tai painostanut) ottamaan käyttöön koronabondit, jotka olisivat siis euromaiden yhteisvastuullisia velkakirjoja. Tämä nosti esiin ikiaikaiset jakolinjat ja kiistanaiheet. Suomen linja on selvä ja se kuuluu: EI, EI ja vielä kerran EI. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni teki asian erittäin selväksi viikolla Ylelle antamassaan haastattelussa. Suomi ei aio olla mukana missään yhteisvastuuta lisäävässä ratkaisussa. Saksa ja etenkin Hollanti ovat Suomen kanssa samoilla linjoilla. 

Yhdeksän jäsenvaltiota, etunenässä Ranska, Italia ja Portugali ovat vaatineet koronabondien käyttöönottoa. Torstaina pidetty Eurooppa-neuvoston puhelinkonferenssi venyi aamuyöhön saakka, mutta oikeastaan mitään konkreettisia päätöksiä sieltä ei saatu. Sen sijaan jäljelle jäi lihava riita. Hollannin rahaministeri Woepke Hoekstra ja Portugalin pääministeri Antonio Costa ovat täysin avoimessa sanasodassa. Eikä tässä todellakaan kaikki: Italian presidentti Sergio Mattarella, pääministeri Giuseppe Conte ja oppositiojohtaja Matteo Salvini ovat haukkuneet EU:n pataluhaksi, koska se ei ole osoittanut mitään solidaarisuutta Italiaa kohtaan. Ei taloudellisesti eikä terveydellisesti. Kiina, Venäjä ja Kuuba ovat sentään lähettäneet Italialle tarvikkeita, vaikkakin ne ovat olleet sutta ja sekundaa. Salvini onkin jo todennut lehtihaastattelussa: ”Hoidamme ensin koronaviruksen ja sitten lähdemme Euroopan unionista.” 

Exitiä ei ole

Brexit oli helppo lämmittelyharjoitus verrattuna siihen mitä nyt voi olla edessä. Iso-Britannia ei koskaan kuulunut raha- ja talousliitto EMU:un ja sen vuoksi se pystyi irrottautumaan EU:sta. EMU:sta ei ole exitiä. Tämä kävi ilmeiseksi eurokriisin aikana, kun Kreikka uhkasi lähteä eurosta. EU-johtajat tiesivät tämän olevan turhaa pullistelua, koska euroero kävisi Kreikalle niin kalliiksi, että sopeutusohjelmat alkaisivat tuntua miellyttävältä vaihtoehdolta. Näin myös kävi ja uhittelu toi ainoastaan huomattavan lisälaskun kreikkalaisille veronmaksajille. Eurosta ei pääse ulos ilman hitonmoista rytinää. 

Korona on siis nostanut eurokriisin haudastaan pelottavampana kuin koskaan. Jakolinjat ovat syvät ja todennäköisesti ylitsepääsemättömät. Kansanterveydellinen kriisi ja ihmisten kuolemat ovat tietenkin tällä hetkellä se akuutti asia, josta eniten uutisoidaan. Oikeutetusti. Pinnan alla on kuitenkin eurokriisipommi, joka tikittää jo, ja on valmiina räjähtämään heti kun koronavirus edes hieman hellittää.

Voiko velat antaa anteeksi?

Kenellekään ei varmasti ole enää tässä vaiheessa epäselvää, että koronakriisin myötä valtioiden velka tulee kasvamaan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Ainoa tapa välttää konkurssiaalto ja massatyöttömyys on, että valtio ottaa yksityisen sektorin täysin kannettavakseen koko kriisin ajaksi. Tähän tuntuu myös olevan poliittista tahtoa. Kysymykseksi nouseekin, että mitäs tälle velalle sitten tehdään? Mikään määrä talouskuripolitiikkaa (austerity) ei tule tätä velkasuhdetta oikaisemaan. Ekonomistien älykkösiipi onkin jo kuiskutellut, että koronavelat tulisi antaa anteeksi. Itse en osaa sanoa kuinka tämä teknisesti toteutettaisi, mutta mahdollista se on, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Velkojen anteeksi anto saattaisikin olla ainoa asia, joka voisi pitää nitisevän euroalueen pystyssä. 

Lähteitä: 

 

Dutch try to calm north-south economic storm over coronavirus

Italia kypsyi täysin jahkailuun: EU-erosta puhutaan jo täysin avoimesti – ”Nyt määritellään Euroopan olemassaoloa”

 Trump: "We can't have the cure be than the problem itself"

 

Suomi vetää tiukkaa linjaa, Kulmuni torjuu ehdotukset euromaiden yhteisestä velasta: "Sitä ei pidä lisätä kriisien varjolla"

Kreikka-erosta uhkaa tulla miljardilasku Suomelle

Nine eurozone countries issue call for ‘coronabonds’