Siirry pääsisältöön

Penkkiurheilun pedagogiaa


Yle ilmoitti tänään, että loppuvuoden aikana se näyttää jalkapalloilun huippusarjoista Englannin Valioliigaa, Italian Serie A:ta, Espanjan La Ligaa ja jääkiekon NHL:ää kokeilumielessä neljän ottelun verran. Yle Urheilun päällikön Panu Pokkisen mukaan 1 kyseessä on kokeilu, jolla testataan sopivaa korvaajaa jalkapallon Mestarien liigalle, jonka tv-oikeudet Yle menettää tämän kauden jälkeen.
Harva uutinen on saanut niin paljon riemunkiljahduksia aikaan kuin Ylen tämänpäiväinen ilmoitus. Tosin osalta riemuitsijoista lienee jäänyt huomaamatta, että kyseessä on vain tämän syksyn mittainen kokeilu, jossa Yle näyttää kustakin huippusarjasta yhden ottelun. Tästä huolimatta uutinen on merkittävä, ja se herätti pohtimaan asiaa laajemmin.

Minunkin ikäluokkani (nykyiset 3-kymppiset) muistaa ”wanhat hywät ajat”, jolloin huippu-urheilu ei ollut maksumuurien ja kanavapakettien takana. Suomessa murros tuli vuosituhannen vaihteessa. Valioliigan lähetykset siirtyivät Yleltä silloiselle Canal+ kanavalle, ja samoin kävi NHL:n. MTV-konserni sai ehkä suurimmat vihat niskaansa kun siirsi sunnuntaisen kansanhuvin, eli formulat, maksukanavalleen. Tuosta lähtien aiheesta on aina ajoittain keskusteltu, mutta trendi on selvä – jos katsot, niin maksat. Ihan viime vuosina asiasta ei ole enää hirveästi edes keskusteltu, sillä maksullisuutta on alettu pitää itsestään selvänä asiana.

Itse olen seurannut urheilua ihan pikkunassikasta alkaen, jo yli 20 vuoden ajan. Eritoten jalkapalloa tulee katsottua paljon, mutta aina silloin tällöin muitakin lajeja kuten jääkiekkoa, nyrkkeilyä ja yleisurheilua. Tästä päästäänkin pienoisen ongelman äärelle. Otetaan case tapaukseksi Englannin Valioliiga, jota Suomessa näyttää Viasat. Normaalitilanteessa lauantaisin Valioliiga-lähetys alkaa kello 14 studio-osuudella ja jatkuu noin kello 21.20 saakka. Tuona aikana näytetään kolme suoraa ottelulähetystä ja tapahtumat analysoidaan studiossa asiantuntijoiden voimin. Joskus tylsänä lauantaipäivänä saatan katsoa tuon yli 7-tuntisen livetuotannon käytännössä alusta loppuun. Valioliigan osalta tarjonta ei rajoitu pelkästään tuohon lauantaihin, vaan otteluita pelataan joka viikko myös sunnuntaina ja toisinaan myös arkiviikon aikana. Pelkästään tuon perusteella minut voi leimata suurkuluttajaksi.

On selvää, että mikään ilmaiskanava ei pystyisi omistamaan lauantaista 7 tuntia pelkälle jalkapallolle. Nyt tuollaiseen palveluun tottuneena en siitä hevillä haluaisi luopuakaan. Siinä mielessä on täysin perusteltua, että ”fanaatikot” laitetaan tästä palvelusta maksamaan. Mutta tässäkin asiassa tulisi löytää joku kultainen keskitie. Oletetaan, että haluaisit seurata Valioliigan lisäksi myös hiihdon maailmancupia ja pesäpalloa. Valioliiga tulee Viasatilta, hiihto MTV:ltä ja pesäpallo Neloselta. Kaiken nähdäksesi pitääkin hommata jo kolme erillistä kanavapakettia, josta kertyy jo aikamoinen kuukausittainen summa. Ei hyvä tämäkään.

Veroilla rahoitetun Ylen toimintaa on tässäkin asiassa mielenkiintoista seurata. Johtuen tästä erityisasemastaan se ei voi perustella urheilutarjontaansa puhtaasti markkinataloudellisin perustein. Sen tehtävä on yleissivistävä, joka tarkoittaa, että lajeja tulee näyttää mahdollisimman tasapuolisesti ja laajasti. Yle tavoittaa koko kansan ja sen vuoksi sillä onkin myös asennevaikuttajan rooli. Mitä enemmän jotain tiettyä lajia promotoidaan, sitä tutummaksi se kansalle tehdään ja vaikutetaan mielikuviin. Erityisesti lasten ja nuorten osalta asialla on iso merkitys. Näkyvyyden kautta innostutaan tietyistä lajeista. Ylen tehtävä on siis luonteeltaan aivan erilainen kuin vaikkapa puhtaasti markkinataloudellisin perustein toimivan Viasatin.

Kanavapaketit ja huippu-urheilun maksullisuus ovat sinällään täysin ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä asioita. Me ”fanaatikot” vaadimme laajaa palvelua, ja luottokortin tunnusluvun näpyttämällä sitä myös saadaan. Asian toinen puoli on kuitenkin se, että viemällä kaikki maksumuurin taakse näistä huippusarjoista tehdään pienemmän piirin keskinäistä huvia. Tämähän ei tietenkään ole ideaalitilanne. Se kultainen keskitie kulkeekin siinä, että koko kansalle annetaan maistiaisia myös näistä huippusarjoista. Ylen toiminnan voikin nähdä askeleena tähän suuntaan, ja se on pelkästään positiivinen asia. Toivottavasti vastaavia kokeiluja tehdään myös tulevaisuudessa.



Lähteet
Kuva: kuvakaappaus Viasatin lähetyksestä 22.10

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...