Aloin aktiivisesti pitämään päiväkirjaa marraskuussa 2024. Olen päättänyt julkaista näistä raapustuksista muutamia valittuja paloja 2–3 kuukauden välein.
Loka- ja marraskuu 2025
Pe 3/10
Kirjoitan tätä puoli seitsemältä illalla ja parasta aikaa Ella on lentokoneessa kilometrien korkeudessa matkalla Kajaaniin. Juuri äsken tarkastin Flight radarista lennon olevan Kuopion seutuvilla.
La 11/10
Selkäkivut ovat olleet tällä viikolla pahana. Fyysinen kipu ei ole edesauttanut henkistä jaksamista. Huomennakin pitää kyllä pakottaa itsensä jotain liikunnan muotoa harrastamaan hieman säästä riippuen. Painonpudotushommat ovat jääneet tässä täysin taka-alalle. Ehkäpä siihen keskittyminen myös hälventäisi mustia pilveä pään sisällä.
Su 12/10
Tänään olen myös jatkanut Seitsemän veljeksen lukemista. Pakko sanoa, että hieman pakkopullalta tämä maistuu. Kirjallisuuden klassikot kyllä ovat leipälajiani, mutta tämä veijaritarina ei ole toistaiseksi herättänyt mitään suurempia tunteita. Jos jotain, niin lähinnä ärsytystä, koska vanhakantaisen murresuomen lukeminen on työlästä ja tuskallista. Joutuu palaamaan useaan kertaan takaisin, että saa jutun juuresta kiinni.
Ti 14/10
Välillä tuntee itsensä ihan nahjukseksi, vaikka en ole mielestäni laiska ja saamaton ollut. Suurin asia on, että koulutuksestani ei ole ollut mitään hyötyä. Maisterin paperien saaminen oli minulle suuri saavutus ja ylpeyden aihe, yksi elämäni suurimmista hetkistä. Sittemmin on tullut huomattua, että eipä niistä työelämän kannalta ole mitään hyötyä ollut. Teoriassa ja paperilla olen tehnyt kaiken oikein, mutta palkintoa siitä ei ole näköpiirissä.
Ma 20/10
Henkinen rautakanki vääntyi työllä ja tuskalla, mutta sainpa itseni salille samalla kun Ella lähti iltavuoroon. Tein yläkroppatreenin ensimmäistä kertaa sitten kevään. Huomenna voikin sitten paidan pukeminen olla hankalaa. Liikunnalla on kuitenkin niin valtava vaikutus mielialaan, että minun täytyy tehdä sitä, vaikka sitten pakottamalla.
Ti 21/10
Nelikymppisenä harvemmin enää tehdään totaalisia suunnanmuutoksia. Eli kai se pointti on, että minun täytyy joko suunnata kaikki voimani ja vimmani työnhakuun tai vaihtoehtoisesti panostaa ihan oikeasti sataprosenttisesti nykyiseen ja pyrkiä siellä eteenpäin.
Ti 4/11
Katkeruuden ja kyynisyyden tunteitani minun pitäisi opetella vielä paremmin käsittelemään. Mustassa sapessa olen koonnut paljon hyviä ajatuksia kokoon mm. kriittisen ajattelun tärkeydestä, yksinäisyyden hyvistä puolista, sosiaalisen median haittapuolista ja rahan ylisuuresta vallasta. Näen läpi sellaisen verhon, josta useimmat eivät näe. Mutta tällä hetkellä ajattelen: entä sitten? Entä vittu sitten!?
La 8/11
Dortmund pelasi vieraissa HSV:tä vastaan. Peli päättyi 1–1 ja Hampuri tasoitti lisäajalla. Kovacin Dorre on kyllä saanut hyviä tuloksia, mutta futisromantikko sisälläni kaipaa niitä hurlumhei-matseja, jotka päättyvät 4–3 tai 5–4 lukemiin. Lisää kikkoja täytyisi löytää vastustajien matalan prässin ja bussipuolustuksen murtamiseen. Yhden maalin johtoasemassa passivoituminen on myös toistunut aika monta kertaa. Dortmundilla on aika monta yksi-nolla-voittoa tällä kaudella jo takana. Sikäli ei ole yllätys, että nyt se passivoituminen kostautui kahden pisteen menetyksellä.
Ke 12/11
Viime päivinä olen miettinyt paljon Myers-Briggsin persoonallisuustestiä, jonka tein alun perin jo yli vuosi sitten. Sain siitä tuloksesi harvinaisen INTJ-persoonallisuustyypin. Olen sitten tutustunut tähän tarkemmin katselemalla Youtubesta videoita ja voisipa väittää itseymmärrykseni sitä kautta syventyneen.
Ma 17/11
Kello on nyt 20 vaille seitsemän. Tämän väliajan luin Mansonin kirjaa ja ajoittain tuntui, että ajatukset olivat kuin suoraan omasta kynästä. Viimeinen kappale käsitteli tekoälyä, josta ei vielä paljoa puhuttu tuolloin edellisellä vuosikymmenellä. Manson oli selkeästi aikaansa edellä ja hänen näkemyksensä tekoälystä viimeisenä uskontona ja ihmisen sulautumisesta koneeksi ovat vielä nyt hankalasti nieltäviä.
Pe 28/11
Jotenkin olen myös itselleni vihainen. Vihainen siitä, että en pystynyt näkemään julkisivun taakse. Haluaisin ajatella, että olen tarkka ja herkkä havainnoimaan ihmisiä, mutta tässä tapauksessa jouduin täysin sumutetuksi. Ennen keskiviikkoa minulla ei ollut mitään aavistusta, että tilanne on todella näin paha… En vaan yksinkertaisesti tiennyt. Haluaisin suorastaan pyytää anteeksi, vaikken olekaan tehnyt mitään väärää, eikä minkäänlaisia syytöksiä minua kohtaan kohdistu.
Kunhan viikonlopun työt on tehty, niin pääsen melkeinpä minilomalle. Koko ensi viikolle on listassa vain yksi ainokainen vuoro perjantaina Forumissa. Siinä on sitten aikaa puuhata kirjoitus- ja lukuhommia, katsella suoratoistoja ja harrastaa liikuntaa.

Kommentit
Lähetä kommentti