Nürnberg on loppuvuodesta 2025 ensi-iltansa saanut historiallinen draama, johon sisältyy runsaasti psykologisia elementtejä. Elokuva pohjautuu vuonna 2013 julkaistuun Jack El-Hain kirjaan The Nazi and the Psychiatrist. Draaman on ohjannut James Vanderbilt ja sen pääosia esittävät Rami Malek & Russell Crowe.
Nimensä mukaisesti elokuva käsittelee Nürnbergin oikeudenkäyntien aikaa. Nürnberg ei valikoitunut sijainniksi sattumalta, vaan liittoutuneet halusivat tällä myös näpäyttää natseja, sillä olihan Nürnberg natsisymboliikassa tärkeä keskuskaupunki, jossa järjestettiin muun muassa suuret vuosittaiset juhlat puoluepäivien kunniaksi.
Psykiatri ja sotarikollinen suljetussa tilassa
Tarinan kaksi päähenkilöä ovat Yhdysvaltain armeijan psykiatri Douglas Kelley (Rami Malek) ja Saksan valtakunnanmarsalkka Hermann Göring (Russell Crowe). Suurin osa elokuvan psykologisesta ja filosofisesta jännitteestä perustuu Kelleyn ja Crowen käymiin keskusteluihin, joihin on tarkoituksellisesti luotu erityisen klaustrofobinen tunnelma.
Hitler, Himmler ja Göbbels onnistuivat tekemään itsemurhan, joten Hermann Göringin saaminen oikeudenkäyntiin elävänä oli liittoutuneille ensiarvoisen tärkeä tavoite. Psykiatri Kelley määrättiin tehtävään ja hänen roolinsa oli ennen kaikkea huolehtia siitä, että Göring ei pääsisi tekemään itsemurhaa.
Halu selvittää pahuuden alkuperä
Elokuvan alussa Kelley on suorastaan pakahtuneen innostunut. Hän arvelee Göringin ja muiden natsien haastattelujen paljastavan sen, mikä tekee juuri saksalaisista niin erityisen julmia, että he kykenevät holokaustin kaltaisiin ennennäkemättömiin rikoksiin.
Göring on manipuloiva, narsistinen, omahyväinen ja mielipiteissään jyrkkä. Lisäksi hän on vaarallisesti ylipainoinen ja yrittää tutkintavankeutensa aikana vieroittautua vakavasta opiaattiriippuvuudesta. Samalla Göring on äärimmäisen älykäs ja miellyttävä henkilö, joka kaikkien muiden tavoin on erityisen huolissaan omasta perheestään, vaimostaan ja tyttärestään.
Lopussa Kelley vastaa omaan kysymykseensä: mikä teki natseista niin erilaisia? No, ei yhtään mikään. Vastaus ei ollut mieluisa suurelle yleisölle; Kelley julkaisi kokemuksistaan kirjan 22 Cells in Nuremberg, mutta sen myynti oli heikkoa. Nürnbergin jälkeen tohtori Kelleyn elämä lähti syöksykierteeseen, joka päätyi itsemurhaan vuonna 1958 hänen ollessaan vain 45-vuotias. Metodina oli syanidikapselin käyttö, sama keino, jolla Göringinkin onnistui henkensä riistämään juuri ennen hirttotuomionsa täytäntöönpanoa.
Ajattomat varoitukset nykyhetkeen
Nürnberg on elokuva, joka ei kosiskele suuria massoja. Se on filosofisesti ja psykologisesti syvä tutkielma ihmisten kapasiteetista pahuuteen. Filosofi Hannah Arendt kirjoitti samassa yhteydessä pahuuden arkipäiväisyydestä, ja tämä onkin mielestäni koko elokuvan ydinsanoma. Sävyltään elokuva kuuluu samaan kategoriaan kuin vuonna 2023 julkaistu ja moneen kertaan palkittu The Zone of Interest.
Ihmisille olisi kovin mieluisaa leimata natsien julmuudet ainutkertaiseksi historialliseksi poikkeamaksi, mutta valitettavasti se ei pidä paikkaansa. Elokuvassa käsitellyt pääteemat ovat ajattomia, jonka vuoksi sen voi tulkita sisältävän myös varoituksia nykyhetkeen ja tulevaisuuteen peilaten.
Kommentit
Lähetä kommentti