kuva: themandarin.com
Feodalismi oli keskiajalle tyypillinen yhteiskuntajärjestys, joka murtui lopullisesti vasta 1900-luvulle tultaessa. Feodalismin käsitteestä käydään kiistelyä, mutta sen voi nähdä eräänlaisena maaorjuutena. Maata viljelevät eivät olleet itsenäisiä talonpoikia, vaan vasalleja, joille maaherra oli vuokrannut viljelysmaan. Heillä ei ollut muutto-oikeutta, vaan he olivat maaplänttiinsä sidottuja. Vuokran lisäksi vasallit olivat monin tavoin sidottuja maaherraan ja joutuivat suorittamaan tälle erilaisia palveluksia. Joissain tapauksissa maaherralla oli jopa täydellinen tuomiovalta maaorjiinsa nähden.
Yanis Varoufakis (s.1961) on kreikkalainen akateemikko, ekonomisti, politiikko ja tietokirjailija. Suomessa Varoufakis muistetaan myös EU:n talouskomissaari Olli Rehnin kärkkäänä kriitikkona eurokriisin kiivaimman vaiheen aikana. Varoufakis on kirjoittanut useita kirjoja, jotka keskittyvät eurokriisin ruotimiseen ja nykymallisen kapitalistisen järjestelmän kritiikkiin. Ekonomistina ja ajattelijana Varoufakis on varsin kiistelty hahmo, kuten kaikki hänen asemaansa päässeet kiistatta aina ovat.
Teknofeodalismi on Varoufakisin lanseeraama käsite. Hän linkittää menneiden vuosisatojen feodalistisen järjestyksen nykyisen alustatalouden olosuhteisiin. Nykypäivän maaherroja ovat Varoufakisin mukaan Amazonin, Googlen, Metan ja Uberin kaltaiset suuryritykset. Nämä yritykset eivät juurikaan palkkaa työntekijöitä tai sijoita voittojaan investointeihin perinteisen savupiippukapitalismin ajatusmallin mukaisesti. Sen sijaan ne ovat alustoja, omistajia, maaherroja, jotka vuokraavat omaisuuttaan eri toimijoille tietysti maksua vastaan. Esimerkiksi Uberille työvoimaansa myyvät yrittäjäksi pakotetut taksikuskit ovat nykypäivän vasalleja ja maaorjia. Tulot ovat pienet ja yrittäjästatus poistaa alustan omistajalta velvollisuuden huolehtia työnantajan perinteisistä velvoitteista, kuten vaikkapa työterveyspalveluista. Saavutettuaan merkittävän aseman kaikki haluavat brändin nimiarvon imuvoiman mukaan, joten siitä on syntynyt itseään ruokkiva kierre. Alustatalouden yhdeksi kiroukseksi onkin moitittu taipumusta monopolisoitua. Alustataloutta voi myös kuvailla tilanteeksi, jossa digitaalisiin alustoihin perustuva liiketoiminta on saavuttanut merkittävän markkina-aseman.
Teknofeodalismi on pohtimisen arvoinen teoria. Jokainen voinee varmasti ilman pidempiä perusteluita hyväksyä sen, että esimerkiksi Google on merkittävässä markkina-asemassa ja käyttää suurta valtaa. Jos hakutulos ei löydy google-haun ensimmäiseltä sivulta, niin onko sitä olemassakaan? Vaaditaan rahaa ja erilaisia palveluksia, jotta hakutulos ponnahtaa ensimmäisen sivun yläpäähän. Vertaus nykypäivän maaherraan ei ole tuulesta temmattu.
Teknojättien ja alustatalouden kasvava valta ei ole hyväksi kapitalismille. Se johtaa yksipuolistumiseen ja monopolisoitumiseen, jossa kaikkien toimijoiden on sopeuduttava näiden markkinajättiläisten asettamille ehdoille. Maaherran tavoin he voivat määritellä mitä tahansa ehtoja, mikäli heidän alustaansa mielii käyttää. Käytännössä vaihtoehtoja ei ole, vaan alustalle on päästävä mukaan. Tämä on johtanut epätoivoiseen tilanteeseen, jossa muun muassa omista työehdoista on jouduttu pakon edessä tinkimään ja neuvotteluvaraa ei ole. Kehityksen jatkuessa vielä pidemmälle olemme matkalla kauas pois siitä, mitä kapitalismin on perinteisesti ajateltu tarkoittavan.
Kommentit
Lähetä kommentti