Siirry pääsisältöön

Sale The Great


Tammikuussa 2018 Sauli Niinistöstä tuli ensimmäinen presidentti, joka suoran kansanvaalin aikana valittiin tehtäväänsä ensimmäisellä äänestyskierroksella. Niinistö keräsi ennätyksellisen 62,6% äänistä. Presidentin 70-vuotispäivänä (24.8.2018) Yle julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn tulokset – peräti 87% suomalaisista antaa Niinistölle kouluarvosanaksi vähintään hyvän 8. 1  Suomalaiset pitävät presidenteistään, mutta Niinistön kansansuosio läpäisee kaikki yhteiskunnan kerrokset suorastaan hämmentävällä tavalla. Herää kysymys: miksi?

 Kovapintainen kamreeri 
Sauli Niinistö toimi valtiovarainministerinä yli seitsemän vuoden ajan vuosina 1996 – 2003. Tuolta ajalta Niinistö muistetaan pääministeri Paavo Lipposen aisaparina, tiukkana kamreerimaisena kirstunvartijana, jolle budjettikurissa pysyttäytyminen oli kaikki kaikessa. Monilla tuntuu unohtuneen, että tuona aikana yleiskuva Niinistöstä ei ollut kovinkaan herrasmiesmäinen. Päinvastoin; Niinistö nähtiin kovapintaisena ja keljuna tyyppinä, joka itketti naisia, eikä paljoa piitannut esimerkiksi ympäristönsuojelusta. 2 Tämän lisäksi vuoden 2018 presidentinvaalikampanjan aikana Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari toivat ilmi, kuinka Niinistö oli etunenässä ajamassa Suomea Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:un. Helmikuulta 1997 peräisin oleva MTV:n artikkeli vahvistaa väitettä. 3 Liittyminen EMU:un on sittemmin herättänyt paljon keskustelua. Paavo Väyrynen on itsepintaisesti toistanut väitettä, että Sauli Niinistön johdolla Suomi ajettiin EMU:un perustuslain vastaisesti. 4

Arkipäivän yläpuolelle
Pitkän kautensa jälkeen valtiovarainministerinä Niinistö onnistuneesti erottautui päivänpolitiikasta ja nousi sen yläpuolelle. Toimiessaan eduskunnan puhemiehenä 2007 – 2011 hän nousi useaan otteeseen vastustamaan oman taustapuolueensa puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Jyrki Kataista ja tälläkin tapaa nosti kansan silmissä suosiotaan. Siinäpä on mies, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä suoraan, moni varmaan ajatteli. Risto Uimosen vuonna 2012 julkaistussa kirjassa Puolivallaton leskimies puidaan Niinistön ja Kataisen tulehtuneita välejä syvemmin. 5 Niinistön ja Mauno Koiviston henkilöhistorioissa on paljon yhteneväisyyksiä. 

Tempaukset 
Presidentin virka on monella muotoa symbolinen, joten ei olekaan ihme, että Niinistön monet symboliset tempaukset ovat kasvattaneet hänen kansansuosiotaan. Tällaisiksi voidaan lukea vaikkapa presidentin palkkion alentaminen, 6 terassikaljat Donald Trumpin ja Vladimir Putinin lähdettyä Helsingistä  7 tai portailla istuskelu kirjamessujen aikana. 8 Läpi vuosien Niinistö on osannut hyödyntää mediaa oman julkisuuskuvansa kiillottamisessa. Kyynikko voisikin kysyä kuinka moni noista tempauksista on ollut suunniteltua mediapeliä?  Oma merkityksensä suosion kasvussa lienee myös Niinistön tuleminen isäksi 69-vuotiaana. 

 Pohdittavaa
Kaiken tämän ”haukkumisen” jälkeen on todettava, että mielestäni Sauli Niinistö on ollut hyvä presidentti. Yhteiskuntatieteilijän tehtävänä on kuitenkin tarkkailla erilaisia ilmiöitä ja jatkuvasti ajatella ”jotain mätää tässäkin on...” Sauli Niinistön suosio on saavuttanut sellaiset mitat, että poikkipuolisen sanan mainitsemista kannattaa harkita tarkkaan. Tämän sai tuntea nahoissaan myös toimittaja Lauri Nurmi kirjamessuilla. 9  Tuohtunut Niinistö kehotti Nurmea vaihtamaan ammattia ja yleisö repesi aplodeihin. Mielestäni on ongelmallista, jos valtionpäämiehen toiminnan arvostelu johtaa julkiseen nöyryytykseen.Onko Niinistöstä tullut Sale The Great, jonka toimien arvostelu missään olosuhteissa ei ole suotavaa?


Lähteet:

Kuva: Satakunnan Kansa (Toni Repo) 
 https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/presidentti-niinisto-ja-toimittaja-nurmi-ottivat-yhteen-lavalla-turun-kirjamessuilla-tuntuu-kuin-olisi-elavalta-nyljetty-201238702


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...