Ulosoton provikkapalkkiot

Taloussanomien toimittaja Jaana Oksanen julkaisi 21.2 artikkelin ulosottomiehen provisiopalkkiosta. 1 Seuraavana päivänä asiaa tivattiin oikeusministeri Antti Häkkäseltä eduskunnan täysistunnossa 2, joten toimittaja selkeästi osui herkkään paikkaan. Luulenpa, että kovin harva kansanedustajistakaan tiesi provisiopalkkiosta. Ylipäätään virkamies ja provisiopalkkio kuulostaa oudolta ja huonolta yhdistelmältä. Ja sitä se onkin.

Ulosottomiehen harkinnanvalta on laissa säädetty erittäin laajaksi. Velallisen näkökulmasta tämä on tietysti kaksiteräinen miekka – jos ulosottomiehen kanssa tulee hyvin toimeen, niin esimerkiksi maksuvapaiden kuukausien sopiminen voi helpottua. Yhtälö toimii valitettavasti myös toisin päin. Jos ulosottomiehen kanssa menee sukset ristiin, niin se voi hankaloittaa jo entisestään epätoivoista tilannetta.

Monesti velallisella ajautuu ulosottoon useampi erillinen velkasaatava. Tässä tilanteessa ulosoton ja velkojien intresseissä on pitää jokainen velka ”elossa” mahdollisimman pitkään. Mitä pidempään velka on olemassa, sitä pidempään se kerää korko-, ja perimiskuluja. Velalliselle tämä tarkoittaa sitä, että lyhennykset hupenevat näihin korko-, ja perimiskuluihin. Pääoma ei lyhene, samalla kun velkojat ja ulosottomies ovat tyytyväisiä.

Oikeusministeriön määrittelemästä kihlakunnonulosottomiesten palkkataulukosta huomataan, että perimispalkkiot määräytyvät seuraavan taulukon mukaan. 3

Peritty saatava €	Perimispalkkio €
enintään 90	1,48
530	4,48
1330	12,02
2660	14,92
yli 2660	29,85

Oletetaan, että velallinen maksaa ulosottovelkojaan suppeassa ulosotossa suoraan palkkatulostaan 600 euroa kuukaudessa. Oletetaan myös, että hänellä on neljä erillistä lyhennettävää ulosottovelkaa, summiltaan 80, 520, 1320 ja 2650 euroa. Yhteensä 4570 euroa. Näillä oletuksilla ulosottovelka olisi maksettu noin kahdeksassa kuukaudessa. Todellisuus on kuitenkin toista nimenomaan korko-, ja perimiskulujen vuoksi.

Otetaan esimerkiksi tuo 520 euron velka. Kohdistamalla jonkin kuukauden ulosottosumman kokonaisuudessaan tuohon yhteen velkaan tulisi se kerralla maksetuksi. Tuolloin ulosottomiehen perimispalkkioksi jäisi 4,48€. Hänellä onkin insentiivi periä samaa velkaa aina vaan uudestaan, jolloin joka kerta perimispalkkio kilahtaa provisiona tilille. Perimispalkkioiden summat voivat tuntua pieniltä, mutta myllyn pyöriessä vuosia tai vuosikymmeniä kasvavat pienetkin purot mereksi. Taloussanomien artikkelissa kerrotaan, että jopa kolmasosa ulosottomiehen palkkiosta muodostuu näistä provisioista.

Tämä kannuste periä samaa velkaa uudestaan ja uudestaan maailman tappiin saakka tulisi poistaa palkkausperusteista pikimmiten. Toki velkojilla on oikeus saada rahansa ja velallisellakin vastuunsa. Sitä ei ole kukaan kiistämässä, mutta tämä järjestelmä tuottaa tarpeetonta tuskaa jo muutenkin epätoivoiseen tilanteeseen.

Lähteet

1: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005576154.html?ref=rss

2: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242459-ulosottomies-saa-provisiopalkkaa-perimistaan-veloista-oikeusministeri-ei-kuulu#.Wo8BqqkQPTh.twitter

3: https://oikeus.fi/material/attachments/oikeus/palkkataulukot/9JcvOe15r/P.pdf

Kuva: kansanuutiset.fi