Maailma on tullut siihen asentoon, että suuriin
yleisötapahtumiin osallistumiseen etenkin Helsingissä liittyy riski.
Sunnuntaina Helsingin Temppelinaukion kirkolla oli näkyvä poliisioperaatio, ja
eilen tiedotettiin, että se liittyi epäilyyn terroriteon valmistelusta. Tänään
ylikomisario Tero Haapala kommentoi
Iltalehdelle, että vastaavanlaisia uhkatilanteita on ollut aiemminkin. 1. Viime viikolla
Suojelupoliisi nosti terroriteon uhka-arvioita kohonneelle tasolle.
Jos joku vielä yllättyi, niin kehottaisin kohteliaasti
nostamaan pään pois pensaasta. Lähi-Idän tutkija Olli Ruohomäki on todennut, että elämme islamilaisen terrorismin
aikakautta 2, joka tulee
jatkumaan ainakin 20 vuotta. Tätä arviota ei ole mitään syytä epäillä. ISIS:ille
Suomi ei enää ole neutraali valtio, vaan yksi selkeistä vihollisista. Suomi
onkin ollut näyttävästi esillä ISIS:in viimeaikaisessa propagandassa, ja tämä
onkin yksi suurimmista syistä uhka-arvion nostamiseen.
”Rajat kiinni” ei ratkaise ongelmaa. Monet viime aikojen
iskuista on tehty pitkään kohdemaassa asuneiden toimesta. He ovat
radikalisoituneet internetin kautta, ja tehneet ratkaisunsa itsekseen. Aatteen
leviämistä eivät piikkilanka-aidat estä. Toki, jokaisen maahantulijan taustat
on syytä tarkistaa mahdollisimman hyvin, koska sillä pystytään
ennaltaehkäisemään ääriainesten pesiytymistä. Tässä luotan viranomaisten
tekevän parhaansa.
Mikään määrä hyvää poliisityötä ei sataprosenttisesti estä
yksittäisen terroriteon mahdollisuutta. Etenkin kun nykyinen trendi ovat nämä ”yksinäisten
susien” spontaanit hyökkäykset. Ihmisen puukottaminen jossain metroasemalla ei
vaadi mitään järjestelmällistä ennakkosuunnittelua.
Riskiä on kuitenkin mahdollista vähentää tietoisilla
päätöksillä. Se lähtee siitä, että valtionjohto takaa poliisille kaikki
tarvittavat resurssit terrorismin vastaiseen työhön. Lainsäädännöstä se lähtee.
Esimerkiksi uusi tiedustelulaki on syytä saada pikavauhtia voimaan. On aivan
käsittämätöntä, että suomalainen tiedustelu on pitkälti muiden valtioiden
tiedustelupalveluiden hyväntahtoisuuden varassa.3 Näin ei voi nykymaailmassa olla.
Määrärahat on toinen asia. Pahiksia ei saada satimeen, jos
heitä ei tarkkailla, ja tarkkailijoilla ole tarvittavaa välineistöä käytössään.
Jossain kohtaa saatetaan törmätä kysymykseen yksityisyydensuojasta. Se
todellakin voi kärsiä, mutta se on valitettavasti hinta, joka turvallisuudesta
joudutaan maksamaan.
Tämä kaikki on reaktiivista toimintaa – joudutaan reagoimaan
käsillä olevaan tilanteeseen, kun muutakaan ei voida. Ongelman juurisyy ratkeaa
siihen, jos tuleville sukupolville saadaan taottua päähän koko ideologian
mädännäisyys. Valitettavasti se ei ole realismia vielä vuosikymmeniin-, ehkä
vuosisataankaan. Tämän tulee silti olla ensisijainen tavoite, mutta siihen
saakka joudumme reagoimaan. Ikävä kyllä.
Lähteet:
Kuva: ilkka.fi
Kommentit
Lähetä kommentti