Edarivaalit

Yleensä kirjoittelen tässä blogissa yleismaailmallisia asioita, mutta tällä kertaa pysytään hyvin lähellä omaa ja opiskelijan arkea. Olin tänä syksynä ehdolla Itä-Suomen ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Tulokset selvisivät viikko sitten 6.11. Sain vaaleissa 13 ääntä, mikä ei riittänyt edustajistopaikkaan, mutta oli ensikertalaiselle kuitenkin ihan kelpo tulos. Kiitos vaan äänestäneille. Mitä tästä koko prosessista sitten jäi mieleen? Päällimmäisenä se, että koko vaalit olivat iso lihava vitsi. 

Äänestysprosentiksi omassa yliopistossani tuli hävettävän huono 17,3% ja valtakunnallisesti se ei ollut juurikaan parempi, noin 20% luokkaa. Vuoden 2011 vaaleissa prosentti oli kuitenkin 28, joten aika rajusta pudotuksesta puhutaan. Tämä pudotus ei voi johtua ainakaan siitä, etteikö tietoisuutta vaaleista olisi ollut. ISYY:n nettisivuilla oli oma osionsa vaaleille ja sen lisäksi kampuksella oli reilusti julisteita ympäriinsä, joissa muistutettiin vaaleista. Vaalikonekin sieltä löytyi. Eikä voi myöskään väittää, etteikö ehdokkaat olisi olleet näkyvillä. Oman ryhmäni (Keskeiset) kanssa oltiin vaaleja edeltäneen noin kolmen viikon aikana noin kymmenkunta kertaa kampanjoimassa yliopistolla. Ja sitten kun lisää vielä sen, että ehdokkaat mainostivat vaaleja aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, niin on aika käsittämätöntä, jos joku opiskelija ei tiennyt vaaleista. 

Äänestystulokset toki saatiin tuolla 17% aktiivisuudellakin, ja huvittava sivujuonne onkin se, että suurin voittaja vaaleissa oli puolueettomat. Onhan se tietysti totta, että yliopiston edustajisto ei ole mikään puoluepolitikoinnin maaperä, mutta silti tuo tulos kyllä kertoo hämmentävällä tavalla opiskelijakunnan poliittisesta valveutuneisuudesta. Nykypäivän opiskelijana selkeä asemoituminen oikealle, vasemmalle tai keskustaan tuntuu olevan jotenkin hirveän vaikeaa ja ”poissa muodista.” On siis ”turvallisempaa” valita puolueettomat, sillä tavalla ei ainakaan leimaudu.

Onko tosiaan niin, että opintotuesta pitää höylätä puolet pois ja VR:n & Matkahuollon 50% alennukset pitää poistaa ennen kuin opiskelijoiden kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin herää? Ikävästi siltä vaikuttaa. Jos äänestysprosentti jatkaa laskuaan nykyistä vauhtia, niin vuoden 2015 vaaleissa jäädään reilusti alle 10:n prosentin. Kun kiinnostus on tuota luokkaa, niin onko mitään vaaleja ylipäätään mielekästä edes järjestää? 

Eipä ole, on yksiselitteinen vastaus. Edustajistoa tarvitaan, se on selvä asia, mutta valinta vaaleilla, jotka ei kiinnosta ketään ei ole mielekästä. Nykytilanteessa voitaisiin ihan hyvin siirtyä järjestelmään, jossa ainejärjestöt nimittäisivät omat ehdokkaansa suoraan edustajistoon. Paikat jaettaisiin ainejärjestöjen koon mukaan ja mikäli ehdokkaita olisi enemmän kuin ainejärjestöllä paikkoja, niin sitten ainejärjestöt saisivat sisäisesti päättää, ketä lopulta ehdottavat. Uskon, että tuolla tavalla edustajistoon tulisi valituksi paremmin motivoituneita opiskelijoita. Tuo nyt on vaan yksi ehdotus, mutta nykyjärjestelmä on täyttä pelleilyä, ja jotain muutosta siihen tarvitaan. Ideaalitilanteessa opiskelijat saataisiin äänestämään aktiivisemmin, mutta mikä on se keino? Onko sellaista?

-Matti