Siirry pääsisältöön

Kyllähän sitä miettii...

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka 340 miljoonan henkilön kansasta ei löydy yhtään pätevämpiä presidenttiehdokkaita.

 

Kyllähän sitä mietti, kuinka helposti ja ilman mitään merkittävää vastarintaa Donald Trump kaappasi republikaanipuolueen itselleen.

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka demokraatit eivät saa rivejään kasaan ja luotua yhtenäistä vastarintaa Trumpin autoritarismia vastaan. 

 

Kyllähän sitä miettii, miksi pimeää kolminaisuutta edustavat (narsismi, psykopatia, macchiavellismi) henkilöt nousevat kerta toisensa jälkeen poliittisen vallan huipulle. 

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka totuudella ja faktoilla ei ole enää mitään painoarvoa. On siirrytty relativismin aikaan, jossa jokaisella on oma totuutensa. 

 

Kyllähän sitä miettii, missä todellisuudessa elämme, kun huumeriippuvaiselle monimiljardöörille luovutetaan valtavat määrät poliittista valtaa. 

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka Trump voi muuttaa USA:n ulkopolitiikan pitkää linjaa ja liittoutua Venäjän kanssa. Täten muuttaa kylmän sodan alkuhetkinä 1950-luvulla melko vankkumattomana jatkuneen linjan.

 

Kyllähän sitä miettii, eikö keskivertoamerikkalaisen oikeudentuntoa kalva liittoutuminen vanhan perivihollisen ja sodan aloittaneen roistovaltion kanssa liittoutuminen. 

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka voi mennä läpi, että puolustussotaa käyvää valtiota kiristetään mafiatyylisiin mineraalidiileihin. 

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka Euroopassa sijaitsevan Ukrainan kohtalosta voidaan keskustella kuulematta Ukrainan tai Euroopan mielipidettä.

 

Kyllähän sitä miettii, kuinka kauan USA:n demokraattinen järjestelmä kestää vallankaappausyrityksen puristuksessa. Capitol Hillin happotestistä (2021) se selvisi, mutta selviääkö enää seuraavista…

 

Kyllähän sitä miettii, miten länsiliittouma voi jatkossa kestää, kun Trump etsii vihollisia sen sisältä väheksymällä EU:ta ja vaatimalla Grönlantia itselleen.

 

Kyllähän sitä miettii, oliko suurella vaivalla ja fanfaarein tapahtunut NATO:on liittyminen sittenkin turhaa, jos NATO:n johtajavaltio ajattelee puhtaasti vain omaa etuaan.

 

Kyllähän sitä miettii, mikä on Suomen kaltaisten pienten valtioiden kohtalo, kun maailmanpolitiikka pelkistyy muutaman valtavan toimijan suurvaltapeliksi.

 

Kyllähän sitä historiansa lukeneena miettii, että yhtäläisyysmerkit 1930-luvun Eurooppaan ovat näkyvissä. 

 

Kyllähän sitä miettii, ketkä olivat ne ihmiset, jotka Trumpin valtaan äänestivät ja millä motiiveilla. 

 

Kyllähän sitä miettii, miksi Yhdysvalloissa ihmiset eivät ole sankoin joukoin kadulla protestoimassa tätä turmion tiellä etenemistä.

 

Kyllähän sitä miettii, milloin käy kutsu rintamalle.

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...