BREXIT - Never stop the madness ja kohta mennään taas

Kuka on pysynyt enää mukana Brexitin käänteissä? Itse putosin kärryiltä jossain vaiheessa tänä keväänä, mutta olen nyt koittanut taas uusimpia juonenkäänteitä seurata tarkemmin. Pyrin tiivistämään. 

Johnsonin diili 

Torstaina 17.10 EU:n jäsenmaat hyväksyivät uuden brexit-sopimuksen, jonka pääministeri Boris Johnson neuvotteli. Suurimpana erona brittiparlamentin aiemmin hylkäämiin ex-pääministeri Theresa Mayn diileihin oli, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin tulenarka rajakysymys saatiin uudella tapaa sovituksi. Kovaa rajaa ei tulisi vaan tulliraja olisi merellä ja tullitarkastukset siten satamissa. EU:n brexit pääneuvottelija Michel Barnier tiivisti asian näin:

1. Pohjois-Irlanti seuraa jatkossa osaa EU:n sisämarkkinasäännöistä.
2. Osaan Pohjois-Irlantiin tuotavista tuotteista sovelletaan jatkossa EU:n tulleja.
3. Arvonlisäverojen perinnästä löytyi ratkaisu.
4. Pohjois-Irlannin aluehallinto voi neljän vuoden kuluttua päättää, haluaako se, että järjestely jatkuu vai päättyy.

Miksi Irlannin rajakysymys on niin vaikea? 

Irlanti (Republic of Ireland) ei kuulu osaksi Yhdistynytta Kuningaskuntaa, (United Kingdom) mutta Pohjois-Irlanti kuuluu. Näin ollen brexit ei kosketa Irlantia, joka on EU:n jäsenmaa. UK:n erotessa EU:sta Irlantien välillä kulkisi myös EU:n ulkoraja. Irlantia koskisi EU:n sääntely kuten ennenkin, Pohjois-Irlantia ei. EU:n sääntelystä eroon pääseminen ja suvereniteetin palauttaminen onkin koko brexitin pointti. 

Miksi ei vaan laiteta rajaa pystyyn? Mikä siinä on niin vaikeaa? Historia. Levottomuudet Pohjois-Irlannissa jatkuivat 30 vuoden ajan vuosina 1968-98. Vastakkain olivat katoliset, jotka halusivat liittää P-Irlannin osaksi Irlannin tasavaltaa ja protestanttiset unionistit, jotka halusivat pysyä osana UK:ta. Väkivaltaisten konfliktien vuoksi Britannia lähetti joukkonsa P-Irlantiin, joka puolestaan johti pahamaineisen terrorijärjestö IRA:n (Irish Republic Army) syntyyn. Konfliktin aikana yli 3500 menetti henkensä ja lähes 50 000 loukkaantui levottomuuksissa.

Kova raja symboloi tätä aikaa, joka eskaloitui lähes täysiveriseksi sisällissodaksi. Sopu saatiin aikaan vasta vuonna 1998 ”pitkänperjantain sopimuksessa”, jonka myötä raja on poistunut ja levottomuudet vihdoin loppuneet. Brexit uhkaa repiä vanhat haavat auki ja pystyttää tämän rajan uudestaan. Sen vuoksi aina kun puhutaan ”backstopista”, niin puhutaan järjestelyistä, joiden avulla tämä raja pysyisi avoimena. Rajakysymys on erityisen vaikea historiallisen taakan vuoksi. Lisää monimutkaisuutta tuo, että brexit-äänestyksessä Pohjois-Irlanti oli EU:n kannalla. 

Mitä parlamentissa tapahtui eilen 19.10? 

Eilen brittiparlamentti kokoontui lauantai-istuntoon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1982 Falklandin sodan ja tarkoituksena oli äänestää Johnsonin aiemmin viikolla neuvottelemasta diilistä. Toisin kävi. 

Boris Johnsonin kanssa aiemmin syksyllä tukkanuottasilla ollut konservatiiviedustaja Oliver Letwin teki muutosehdotuksen, jossa vaaditaan, että parlamentin alahuone hyväksyy brexit-sopimuksen lopullisesti vasta sitten, kun sopimuksen sisältämät EU-eroon liittyvät lait on hyväksytty parlamentissa. 

Letwinin muutosehdotus meni läpi äänin 322-306. Brexitistä ei äänestetty lauantaina, vaan äänestys lykkääntyy ensi viikkoon. Lisäksi tämä tarkoitti sitä, että Johnsonin oli lakisääteisesti pakko hakea brexitille jälleen kerran EU:lta jatkoaikaa 31.1.2020 saakka.

Mitä Boris teki? 

Johnson lähetti Eurooppa neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille kaksi kirjettä.

Johnson tosiaan haki jatkoaikaa lyhyellä kirjeellä, jossa ei ollut hänen allekirjoitustaan. 

Samanaikaisesti Johnson lähetti toisen paljon pidemmän kirjeen, jonka tärkein sanoma oli, että hänen mielestään jatkoaikaa ei tulisi myöntää ja brexitin tulisi joka tapauksessa tulla voimaan 31.10. Tässä kirjeessä oli Johnsonin allekirjoitus. Koko kirjeen pääset lukemaan tästä linkistä:  

Lisäksi Lontoosta lähti Brysseliin vielä kolmaskin kirje. Tämän allekirjoittajana oli Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow. Siinä kerrotaan, että ensimmäinen allekirjoittamaton kirje lähetettiin vain siksi, että Johnson täyttäisi lain kirjaimen. 

Miksi brexit on kesäteatteria? 

Tämän uskomattoman souvingin taustalla on yksinkertainen syy – poliittista luottamusta ei ole millään suunnalla. Theresa Mayn diilit kaatuivat siihen, että brittiparlamentissa ei löytynyt tarvittavaa enemmistöä millekään ehdotukselle ja sekaannus on vain pahentunut Boris Johnsonin noustua kesällä pääministeriksi. Syvän epäluottamuksen vuoksi kaikki pitää varmistaa oikeusteitse lakipykälien kautta, joka rampauttaa poliittisen päätöksenteon.

Mitä seuraavaksi? 

Johnson haki lisäaikaa puolivillaisella kirjeellään, jonka oli lain mukaan pakotettu tekemään. Ei ole mitenkään selvää, että EU:n puolesta lisäaikaa enää myönnetään. On kerrottu, että esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tätä vastaan ja brexit-uupumus alkaa olla nähtävissä niin EU:n kuin Britanniankin puolella. 

Huomenna maanantaina brittiparlamentissa väistämättä tapahtuu jotain. Johnsonin kikkailu todennäköisesti johtaa siihen, että hänelle esitetään epäluottamuslausetta ja tästä äänestetään. Jos luottamusta ei ole, niin Johnson ei voi jatkaa pääministerinä. Kävi tässä miten tahansa, niin Johnsonin toimia tullaan puimaan myöhemmin myös oikeusteitse. 

Mikäli EU ei myönnä jatkoaikaa on ratkaiseva brexit-äänestys väistämättä tehtävä ensi viikolla. Äänestyksestä on tulossa erittäin tiukka. Arvioiden mukaan muutama ääni saattaa ratkaista suuntaan tai toiseen. Kaikesta show’sta huolimatta saattaa olla, että Johnsonin diilillä sittenkin on tarvittava tuki ja se astuisi voimaan 31.10.

 

Tilanne on umpisolmussa ja sen vuoksi vaihtoehtona on nähty myös uudet vaalit ja uusi kansanäänestys. Kaikki on mahdollista ja näinkin voi käydä. Minun on vain vaikea ymmärtää, mikä olisi tällaisen ratkaisun demokraattinen oikeutus? Neuvottelut EU-erosta osoittautuivat liian vaikeiksi, joten äänestetään uudestaan, jos nyt tulisikin kivempi tulos, ettei tarvitsisi enää vaikeita neuvotteluja käydä? 

Varmaa on vain se, että ensi viikolla yksi kolmesta toteutuu

1) Johnsonin diili menee läpi ja brexit tulee voimaan 31.10

2) Johnsonin diili ei mene läpi ja kova brexit tulee voimaan 31.10

3) EU myöntää jatkoajan ja veivaaminen jatkuu edelleen