Siirry pääsisältöön

Italia, Ranska & EU - eri säännöt


Eräät euromaat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

kuva: express.co.uk
 
Lokakuussa Euroopan komissio hylkäsi Italian hallituksen budjettiehdotuksen vuodelle 2019 Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla. Komissio perustelee, että 2,4 prosentin budjettialijäämä on liian korkea, eikä Italia tee tarpeeksi vähentääkseen valtionvelkaa. 1  Italian alijäämä on alle Maastrichin sopimuksessa määritellyn 3 prosentin, mutta uusien tiukempien raamien sisään se ei mahdu. Viiden tähden liikkeen ja La Legan muodostama hallitus ei ole kuitenkaan nöyrtynyt komission kovisteluun. Sen sijaan hallitus on käynyt vastaiskuun ja sananvaihto on ollut varsin kiivastakin. 2


Strasbourgin terroristi-iskun lisäksi Ranskaa ovat viime päivinä kuohuttaneet nk. keltaliivien mielenosoitukset. Maanantaina 10.12 Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti tiedotustilaisuuden, jossa myöntyi osaan keltaliivien vaatimuksista — minimipalkkoihin tulee 100 euron korotukset ja suunnitellut veronkorotukset perutaan osittain. Näiden seurauksena myöskään Ranska ei täytä Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteita. Ranskalainen Les Echos- talouslehti on arvioinut, että budjettialijäämä kasvaisi jopa 3,5 prosenttiin, joka on huomattavasti enemmän kuin Italian alijäämä 3 Paradoksaalisen huvittavaa on tietysti se, että entinen investointipankkiiri Macron on Euroopan integraatiokehityksen ensisijainen airut ja suurin puolestapuhuja. Nyt hän on lipsumassa itse itselleen laatimistaan säännöistä. 


Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri kuvaa 11.11 julkaistussa artikkelissaan Euroopan komission toimia vähämielisen kovisteluksi. Euroopan komissio pyrkii väkisin juottamaan samaa myrkyllistä talouspolitiikkaansa, joka pitkitti ja vaikeutti vuosikymmen sitten alkanutta eurokriisiä. Italiassa vallitsee yli 30 prosentin nuorisotyöttömyys ja hallituksen elvyttävän budjetin on arvioitu piristävän talouskasvua pidemmällä aikavälillä. 4 Euroopan komissio kuitenkin itsepintaisesti säilyttää linjaansa ja vaatii Italiaa taipumaan tahtoonsa. Eurokriisin olisi luullut opettavan, että yksisilmäinen vyönkiristyspolitiikka luo vain lisää kurjuutta. Pahimpana kärsijänä toimivat tietysti köyhät ja keskiluokkaiset, erityisesti nuoret. Tämä on omiaan yhä vain kasvattamaan populististen liikkeiden kuten Viiden Tähden ja La Legan kannatusta seuraavissa vaaleissa. 


Valtiotieteen tohtori Tuomas Malisen johtama GnS-analyysi- ja ennustetoimisto pitää suurena mahdollisuutena sitä, että euroalue hajoaa viiden vuoden kuluessa siitä, kun seuraava talouskriisi alkaa. Malinen perustelee ennustetta mm. sillä, että maailmanhistoriassa on ollut noin 200 erilaista rahaliittoa, joista yksikään ei ole tähän mennessä kestänyt. Tähän asti euro on selvinnyt sillä, että se on keksinyt keinoja kiertää omia sääntöjään. Kreikan tapahtumien jälkeen poliittinen pääoma alkaa olla käytetty. 5


Mielestäni tulevien tapahtumien kulkua ei ole vaikeaa arvata. Ranskan budjettialijäämä painetaan villaisella, kun Italiaa kovistellaan loppuun saakka ja pakotetaan vyönkiristysten tielle. Euroopan Unioni ja etenkään sen talous- ja rahaliitto EMU ei ole mikään tasa-arvon tyyssija. Vahvimman oikeudella mennään. Italia on pitkän aikaa ollut takapulpetin häirikkölapsi, jota mielellään näpäytellään karttakepillä sormille. Kuinka reilu ja pitkäkestoinen tällainen järjestelmä voi olla? Olen samaa mieltä Malisen kanssa siitä, että europrojektin poliittinen pääoma alkaa olla käytetty ja kurjistuvalle kansalle on yhä vaikeampi myydä integraatiokehityksen siunauksellisuutta. Olen aiemminkin sen todennut — pitkän aikavälin vaihtoehdot ovat liittovaltio tai ero. Pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana.



Lähteet
1  Yle Uutiset 23.10.2018. Komissio hylkäsi Italian populistihallituksen budjettiehdotuksen – Italia ottaa liikaa velkaa ja sen menot ovat liian suuret

2 Savon Sanomat 14.11.2018: Italia ei taivu EU:n tahtoon –  varapääministeri ilmoitti, ettei budjetti muutu

3 Yle Uutiset 11.12.2018: Ranskan Macron lupaa 11 miljardilla lisää palkkaa ja bonuksia kansalaisille – tekeekö Ranska "Italiat" EU:ssa?

4 Taloussanomat 11.11.2018: Kommentti: Italiaa kovisteleva komissio toistaa eurokriisin virheitä

5 Talouselämä 13.12.2018: Käynnistyykö Italiasta uusi eurokriisi? Italian velkoja euromaat eivät hoida kuten tekivät Kreikassa

Kuva: express.co.uk
 
Katso myös: Euroopan komissio perustiedot.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...