Puhdasta pahuutta

Viime päivinä olen ihan aidosti yrittänyt keksiä järjellistä selitystä Irakin ja Syyrian tapahtumille. Ääri-islamistinen ISIS järjestö on kesäkuun aikana ottanut hallintaansa Samarran, Tikritin, Kirkutin ja Mosulin kaupungin. Verellä ja väkivallalla, pyhän sodan nimissä. ISIS on luonteeltaan niin äärimmäinen, että jopa maailmaan ”kuuluisin” ja julmimmaksi tituleerattu Al-Qaida on sanoutunut siitä irti. Tavoitteena ISIS:illä on luoda mahdollisimman suuri sharia-lain alainen islamistinen valtio. Irak on vahvasti jakautunut kolmeen eri ryhmään. Shiia- ja sunnimuslimeihin sekä kurdeihin. ISIS on äärimmäisesti ajatteleva sunnilainen järjestö.

Mosulissa ISIS surmasi satoja siviilejä ja seuraavana tavoitteena heillä on saada Bagdad hallintaansa. Yhdysvaltojen tukema Irakin armeija on kuitenkin saanut pysäytettyä etenemisen noin sadan kilometrin päähän pääkaupungista. Ulkomaat ovat heristelleet toruvasti sormeaan, mutta ainoastaan Yhdysvallat ovat tilanteeseen puuttuneet. 

Olen hyvin tietoinen siitä, että Yhdysvaltojen aloittama Irakin sota ja sitä seuranneet aggressiiviset yksityistämistoimet ja kansan sorto ovat osaltaan luoneet ideaaliset puitteet äärijärjestöjen kukoistukselle. Täysin syyttömiä ei varmasti ole mikään muu ryhmä kuin sodasta ja epävakaisuudesta kärsivä tavallinen kansa. Mutta katsoi asiaa miltä kantilta hyvänsä ja koitti olla miten ymmärtäväinen tahansa….. En keksi asialle mitään muuta selitystä kuin puhtaan pahuuden. 

Mitäpä tässä voi tehdä? Lähinnä olla vain tietoinen asiasta ja yrittää tuntea myötätuntoa. Suuressa mittakaavassa merkityksetön, mutta edes jonkinlainen pieni ele olisi se, jos Suomen ulkoministeriö yksiselitteisesti tuomitsisi ISIS:in toimet.