Siirry pääsisältöön

Joulukalenteri - luukku 4 (Frankl)

 

MIETELAUSEKALENTERI

Luukku 4

Ihmiseltä voidaan riistää kaikki, paitsi yksi asia: se on viimeinen ihmisen vapauksista — vapaus valita asenteensa missä tahansa olosuhteissa, vapaus valita oma tiensä. 

 

Tulkinta: Franklin mietelause on lohdutus äärimmäisessä epäoikeudenmukaisuudessa ja olosuhteissa eläville. Voit menettää kaikki rahasi, kaikki läheisesi, voit nähdä nälkää ja tulla kidutetuksi. Ääritilanteessa kärsimyksen määrällä ei ole ylärajaa.

Viimeistä pidäkettä, viimeistä perälautaa ihmisen mielestä kukaan tyranni tai kiduttaja ei kuitenkaan koskaan voi viedä. Oman asenteensa vastoinkäymisiin voi valita niin kauan kuin henki pihisee ja järjen valo tuikkii. Tämän avulla pystyy ulkoisten olosuhteiden hirveydestä huolimatta säilyttämään sisäisen vapautensa. Niin kauan kuin sisäinen vapaus on olemassa, ihmistä ei ole todella nujerrettu. Valjastamalla käyttöönsä tämän viimeisen voimavaran, ihminen pääsee niin lähelle kuolemattomuutta kuin on inhimillisesti mahdollista.

 

Viktor Frankl (1905—1997) oli itävaltalainen psykiatri, joka tunnetaan logoterapian perustajana. Vuonna 1942 juutalainen Frankl joutui natsien vangitsemana keskitysleiriin, mutta selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä kolmen vuoden ajan. Leirillä Frankl huomasi, että ihmiset, joilla oli jotain merkitystä elämässään, selvisivät todennäköisemmin kuin ne, jotka olivat menettäneet kaiken toivon.  

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...
Lähetä kommentti
Lue lisää