Siirry pääsisältöön

Rahanpesua ja rötöstelyä - ketä kiinnostaa?


kuva: moneymover.com

Rahanpesu ja pankkien rikollinen liiketoiminta on nyt alkuviikosta ollut hieman esillä, kun Ylen MOT paljasti Nordean osallisuudesta valtavaan rahanpesuvyyhtiin vuosina 2005 — 17. 1 Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisin keinoin hankitun rahan alkuperän häivyttämistä. MOT:n haltuunsa saamaan tietovuotoaineiston perusteella Nordean asiakkaina on ollut satoja epämääräisiä pöytälaatikkoyhtiöitä. Tällä tarkoitetaan yhtiötä, jolla ei ole työntekijöitä tai todellista liiketoimintaa. Pöytälaatikkoyhtiöiden kautta kierrättämällä saadaan häivytettyä rahojen alkuperä, todelliset edunsaajat ja tehtyä ”vero-optimointia”, eli veronkiertoa.

Tämän kaltaiset uutiset harvoin nousevat mitenkään näyttävästi esille. Syynä voi olla se, että maailman suurimpien ja tunnettujen pankkien ja vakuutuslaitosten sekaantuminen rahanpesuun ja muuhun rikolliseen liiketoimintaan on ”business as usual”, joka ei hetkauta suuntaan tai toiseen. Eri maiden finanssivalvojat ovat määränneet tuntuvia sanktioita muun muassa HSBC:lle, Standard Charteredille, Wachovialle, Deutsche Bankille, Danske Bankille ja niin edelleen. 2,3 Esimerkiksi tammikuussa 2017 Deutsche Bankille määrättiin 590 miljoonan euron sanktiot rahanpesusta Venäjällä. 4

Syystä tai toisesta nämä harvoin edes kunnolla ylittävät uutiskynnystä ja aiheuttavat myös todella vähän imagohaittaa pankeille ja vakuutuslaitoksille. Danske Bankin Viron konttori uppoutui todella syvälle rikolliseen rahanpesuun, mutta tapaus ei ole aiheuttanut pankille sen suurempaa vahinkoa. Luottamus pohjoismaisiin pankkeihin on edelleen todella korkealla. 5 Toki finanssivalvojat voivat langettaa Danske Bankille tähtitieteelliset sanktiot, mutta tiukan paikan tullen Tanskan valtio rientää veronmaksajien rahoilla silmäteränsä turvaksi.

Keskiajalla korkeimmalle nousseet rakennukset olivat kirkkoja ja tiedämme miten ankarasti katolinen kirkko sääteli ihmisten elämää. Nykyajan korkeimpia rakennuksia ovat pankit ja vakuutuslaitokset ja tiedämme miten ne säätelevät ihmisten elämää nykyisessä luottoyhteiskunnassa. Pankkitoiminta rahan luojana ja luottokelpoisuuden määrittäjänä on aivan elintärkeä osa nykyistä yhteiskuntaa. Pankin rooli kansantalouden toiminnassa on äärettömän keskeinen, ilman sitä kaikki kaatuisi. Senhän jo tiedämme finanssikriisin ajoilta tutusta ”too big to fail”- retoriikasta.

On aika hämmentävää, että kaikesta huolimatta uutiset pankkien ja vakuutuslaitosten rikollisesta toiminnasta ohitetaan olankohautuksella.



Lähteet

1: Yle Uutiset 4.3.2019
Haamujohtajia, pöytälaatikkoyhtiöitä japimeitä rahavirtoja – tietovuoto paljastaa, miten Nordea kytkeytyy valtavanrahanpesukoneiston toimintaan.


 2: Allsectech.com 30.5.2018
The top moneylaundering cases in recent times


3: Talouselämä 19.9.2018.
Selvitys Danske Bankin rahanpesusta on karu -jopa 15 000 asiakasta on tehnyt paljon rahansiirtoja, joita "ei olisikoskaan pitänyt tapahtua"


4: Taloussanomat 31.1.2017.
Deutsche Bankille 590 miljoonan euron sakotrahanpesusta Venäjällä


5: Yle Uutiset 2.3.2019
Pieni konttori Virossa oli täynnä isojariskejä – Danske Bank on selvinnyt rahanpesukohusta vielä vähällä, elleiYhdysvallat vedä "töpseliä seinästä"


MOT-dokumentin rahanpesusta pääset katsomaan täältä (Yle Areena)



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pudotin 20 kg - näin sen tein

  Viime jouluna tajusin, että olin ajautunut pisteeseen, jossa en enää tunnistanut itseäni. Ylipaino alkoi haitata arkea tavalla, jota en voinut enää sivuuttaa. 80 % ruokavaliota ja 20 % liikuntaa. Tietenkään tämä ei ole yleispätevä ohje, mutta omalla kohdallani koin onnistumisen avainten löytyvän juuri tästä mantrasta. Liikunta kun oli jollain tavalla osa päivärutiinejani myös silloin, kun paino huiteli 120 kilon paikkeilla.    Päätöksen taustat Alle sadan kilon lukemissa olen viimeksi ollut vuonna 2015 ja painooni jollain tasolla tyytyväinen edellisen kerran vuonna 2020. Pidän päiväkirjaa, joten sitä kautta on helppoa palata viime joulukuun tunnelmiin. Muutama asia korostuu. …pääpointtina se, että en voi enää viivyttää tätä asiaa ja tuntuu, että se on pakko tehdä nyt tai ei koskaan. Työputkien jälkeen olen niin rättipoikki, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Kuten esimerkiksi eilen luulin tulleeni kipeäksi, mutta kyse ei ollut muusta kuin väsymyksestä. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Alkuvuoden kohukirja: Itsekkyyden aika

  Harva kirja on omassa somekuplassani herättänyt niin paljon tunteita kuin Liisa Keltikangas-Järvisen ”Itsekkyyden aika.” Suurimmaksi osaksi kirja on saanut kehuja, mutta myös soraääniä on sekaan mahtunut. En halunnut jäädä tästä keskustelusta ulkopuoliseksi, joten marssin kirjakauppaan ja ostin oman kopioni.    Mistä kirja kertoo? Kirjan ydinväite on mielestäni tämä: Yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on mennyt jo liian pitkälle. Olemme siirtyneet yltiöyksilöllisyyden aikaan, joka korostaa narsistisia persoonallisuuspiirteitä ja tekee ihmisistä puhtaasti itsekkäitä. Teesinsä tueksi kirjoittaja vyöryttää paljon tutkimustietoa ja esimerkkejä. Kirjassa pohditaan nykyihmisen loukkaantumisherkkyyttä, lasten kasvatustapoja, ihmiskuvan muutosta, persoonallisuussyrjintää ja sosiaalisen median negatiivista vaikutusta muiden aiheiden muassa.    Kärkevä kirjoitustyyli Keltikangas-Järvinen on tehnyt mittavan uran tutkijana, mutta tässä teoksessa hän on jätt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pelkään Trumpia hieman, mutta Vancea paljon

  Venezuelan diktaattori Nicolas Maduron syrjäyttämisen jälkeen Donald Trumpin pelko on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Erinomaisesti onnistunut sotilasoperaatio on nostattanut presidentin itseluottamuksen vielä uudelle tasolle. Haastatteluissa Trump on viitannut kintaalla kansainväliselle oikeudelle, Natolle ja uhitellut entistä vakavammin Grönlannin valloittamisella. Kuluneella viikolla Trump oli muun muassa todennut, että ainoa rajoite on hänen oma moraalinsa. Tilanteeseen Trumpin kanssa on syytä suhtautua vakavasti, mutta vielä suurempi uhka väijyy varjoissa ja se on varapresidentti J.D. Vance.   Trump: arvaamaton mutta ymmärrettävä Trumpin mieli muuttuu nopeasti, jonka vuoksi hän on syystäkin saanut maineen arvaamattomana johtajana. Trumpin oikut ovat nostaneet myös Euroopan johtajat suurempaan hälytystilaan kuin vuosikymmeniin. Transatlanttiseen yhteistyöhön ja Yhdysvaltoihin sotilaallisena suojaajana ei voi enää entisellä tavalla luottaa. Toisesta näkökulmas...
Lähetä kommentti
Lue lisää